Vedellä on valtava voima myös maailmanpolitiikassa, eikä Ukrainan sota ole poikkeus. Ukrainassa valta vedestä kiteytyy Dnepr-joesta johdettuun Pohjois-Krimin kanavaan.
MTV Uutiset seuraa Ukrainan tapahtumia hetki hetkeltä.
Löydät tuoreimmat uutiset uutispalvelustamme sekä MTV Katsomosta joka päivä.
Ukrainan sodan uhreja voi auttaa monin tavoin. Tästä artikkelista löydät ajantasaista tietoa auttamisesta.
Ukrainan tilanne aiheuttaa monenlaisia tunteita. Tästä artikkelista löydät tietoja siihen, miten hakea apua itselle tai läheisellesi.
400 kilometriä pitkä kanava rakennettiin vuonna 1975. Kanavan kautta Dnepristä saatiin johdettua vettä Krimin niemimaalle maanviljelyä varten. Krimin niemimaalla on kuiva ilmasto ja vedelle oli huutava pula ennen kanavan valmistumista, kertoo NewSecurityBeat-julkaisu. Kanavan valmistumisen myötä maanviljely ja teollisuus alkoivat menestyä alueella.
Tilanne muuttui vuonna 2014, kun Venäjä valtasi Krimin Ukrainalta. Venäjän toimien seurauksena Ukraina patosi kanavan, leikaten täten 85 prosenttia Krimin vedensaannista.
The Moscow Timesin mukaan kanavan tuomasta vesimäärästä 72 prosenttia oli käytetty maanviljelykseen, kymmenen prosenttia teollisuuteen ja 18 prosenttia juomavedeksi ja muuhun käyttöön.
Lue myös: Vladimir Putin pitää itseään uutena Pietari Suurena, vaikka nämä kaksi johtajaa veivät Venäjää täysin päinvastaisiin suuntiin
Ukrainan viranomaisten mukaan kanavan patoaminen oli yksi harvoista keinoista vaikuttaa Venäjän toimiin käyttämättä sotilaallista voimaa. Perusteeksi veden patoamiselle Ukraina ilmoitti, että venäläiset eivät olleet maksaneet vesitoimituksista Krimille.
Ja ongelmia vesihanojen kuivumisesta seurasikin, kirjoittaa The New York Times. Krimin asukkaat alkoivat kärsiä kroonisesta vesipulasta.
Ilman kanavan tuomaa vettä Krimin viljelykelpoinen maa-alue on kutistunut 130 000 hehtaarista 14 000 hehtaariin.
Ei lienekään yllättävää, että heti Ukrainan sodan alkumetreillä helmikuussa Venäjä räjäytti padon auki, jotta vesi pääsi jälleen virtaamaan kanavaa pitkin Krimille. Joidenkin tutkijoiden mukaan kanavan raivaaminen auki saattoikin olla yksi Moskovan tärkeistä tavoitteista sen alettua keräämään joukkoja Ukrainan rajan tuntumaan ennen hyökkäystä.
Lue myös: Britannian sotilastiedustelu: Ankarat katutaistelut raivoavat Sjeverodonetskissa – sekä Ukraina että Venäjä kärsivät todennäköisesti suuria tappioita
The New York Times esittelee sivuillaan satelliittikuvia, joissa näkyy veden täyttämä kanava.
NewSecurityBeatin artikkelissa pohditaan, että Ukrainan sodan lopputuloksesta huolimatta alueen yhteisöjen täytyy kyetä toipumaan. Artikkelin mukaan veden jakaminen Krimin niemimaan kanssa tulee olemaan yksi merkittävä tekijä tulevissa sopimuksissa.
1:45
Katso MTV:n raportti sotarintaman läheisyydestä Ukrainassa: Maansisäisiä pakolaisia on jo noin kahdeksan miljoonaa.