Vladimir Putin herätti aiemmin tällä viikolla huomiota verratessaan tämänhetkistä Ukrainan sotaa Pietari Suuren tekoihin. MTV Uutiset tarkastelee, voiko Venäjän presidentin ja 1700-luvun keisarin tekoja verrata toisiinsa.
Venäjän presidentti Vladimir Putin nousi torstaina otsikoihin, kun hän vertasi itseään Venäjän aiempaan hallitsijaan Pietari Suureen. Putin koki myös Pietari Suuren aluevalloitukset oikeutetuiksi.
– Tulee vaikutelma, että hän (Pietari Suuri) sieppasi jotain. Hän ei ottanut mitään, hän otti sen takaisin, Putin sanoi vierailullaan Pietari Suuren 350-vuotisnäyttelyssä.
– Myös meidän velvollisuutemme on ottaa takaisin ja vahvistua, Putin sanoi viitaten todennäköisesti Venäjän hyökkäykseen Ukrainassa.
Mutta voiko Putinin toimintaa verrata Pietari Suuren valtapolitiikkaan?
Suomi miehitettiin ja Viipuri menetettiin
Pietari Suuri teki huomattavia aluevaltauksia Itämeren ympärillä, mukaan lukien Suomessa.
Pietari Suuri miehitti paljon alueita Ruotsilta Suuren Pohjan sodan aikana. Miehityksen alle päätyivät esimerkiksi Suomen, Viron, Latvian ja Ruotsin Inkerin alueet. Venäjä perusti valloitetun Inkerin alueelle Pietarin kaupungin sodan aikana.
Venäjän miehitys Suomessa jatkui vuosien 1713–1721 ajan. Tätä ajanjaksoa kutsutaan nykyään isovihaksi.
7:39
Suomessa asuva venäläinen toisinajattelija uskaltaa yhä puhua julkisesti Putinin hallintoa vastaan Kremlin tiukentuneista otteista huolimatta.
Pietari Suuren valloitukset Suuren Pohjan sodassa kestivät vuonna 1721 solmittuun Uudenkaupungin rauhaan asti. Rauha päätti sodan, ja Ruotsi sai suurimman osan miehitetyn Suomen alueista takaisin itselleen.
Ruotsi luovutti samalla rauhansopimuksessa esimerkiksi Viron, Latvian ja Ruotsin Inkerin alueet Venäjälle. Myös osia Suomesta, kuten Viipurin kaupunki, jäi Venäjän puolelle rajaa.
Pietari Suuri kävi myös muita merkittäviä sotia Suuren Pohjan sodan lisäksi. Hän taisteli esimerkiksi Osmanien valtakuntaa vastaan. Nykyinen Osmanien valtakunnan alue tunnetaan Turkkina.
Putinin sodat eivät ole johtaneet aluevalloituksiin
Myös Putin on käynyt useita sotia, joihin on kuulunut aluevaltauksia.
Yksi ensimmäisistä Putinin johtamista sodista oli vuosituhannen vaihteessa alkanut toinen Tšetšenian sota. Sodan tarkoituksena oli saada Tšetšenia Venäjän hallintaan alueen itsenäisyyden puolesta taistelleilta.
Lue myös: Zelenskyin sotaparta ei kasvanut vahingossa – presidentin imago on tarkkaan harkittu osa Ukrainan mediasotaa
Tämä sota oli alkanut kuitenkin jo edellisen Venäjän presidentin, Boris Jeltsinin, valtakaudella. Konfliktissa kuoli noin 25 000 siviiliä Amnesty Internationalin arvion mukaan.
Ensimmäinen Putinin itsenäisesti aloittama sota oli Georgian sota elokuussa 2008. Sota käytiin Abhasian ja Etelä-Ossetian alueilla, jotka olivat ilmoittaneet vaativansa itsenäisyyttä Georgiasta. Sota päättyi näiden alueiden separatistien ja Venäjän voittoon.
Abhasia ja Etelä-Ossetia eivät ole liittyneet virallisesti Venäjään, mutta niiden alueille on sijoitettu pysyvästi venäläisiä sotilastukikohtia.
1:37
Tiedustelutietojen mukaan Putin johtaa Ukrainan sotaa kädestä pitäen – Pekka Toveri: "Tykistöupseerin koulutus, ei niillä opeilla sotaa käydä"
Putinin todennäköisesti tunnetuin sota on Ukrainan sota, joka on jatkunut vuodesta 2014 lähtien. Venäjä liitti Krimin niemimaan itseensä vuonna 2014, ja alkoi avustamaan Itä-Ukrainan separatistijoukkoja.
Sota laajeni koko Ukrainaa koskevaksi hyökkäykseksi tämän vuoden helmikuussa, kun Putin ilmoitti "puhdistavansa Ukrainan natseista".
Toisin kuin Pietarin Suuren sodat, Putinin pyrkimykset eivät ole johtaneet suurin aluevaltauksiin. Merkittävin aluevaltaus tähän mennessä on ollut Krimin niemimaan miehitys. Suurin osa maailmasta ei ole tunnustanut Krimin kuuluvan Venäjälle.
Pietari Suuri halusi Venäjästä länsimaisen
Kenties merkittävin ero Pietari Suuren ja Putinin välillä on siinä, miten he suhtautuvat länsimaihin.
Pietari Suuri halusi länsimaalaistaa sen aikaista Venäjää. Maassa siirryttiin esimerkiksi eurooppalaiseen kalenterijärjestelmään, aateliston tuli pukeutua länsimaalaisiin vaatteisiin ja venäläisiä lähetettiin länteen opiskelemaan.
Monien yläluokkaisten keskuudessa puhuttiin jopa enemmän ranskaa kuin venäjää 1700-luvun Venäjällä.
Lue myös: Jos käyttää väkivaltakonettaan saadakseen haluamansa, onko kyse persoonallisuuden häiriöstä? Psykiatrisen vankisairaalan Lauerma: ”Melko todennäköisesti kyllä”
Putinin Venäjä suhtautuu taas negatiivisemmin länsimaiden vaikutukseen. Ulkopoliittisen instituutin vanhempi tutkija Jussi Lassila arvioi MTV Uutisille, että Venäjä suhtautuu epäilevästi ja vihaisesti kollektiivista länttä ja liberaalidemokraattisia järjestelmiä kohtaan.
Lue myös: Venäjälle on tärkeää, että Turkki on "kivi Naton kengässä", asiantuntija arvioi – "Venäjää varmasti miellyttää, että Suomen sekä Ruotsin Nato-hakemukset eivät etene"
Putin on myös kutsunut länsimaita tänä keväänä esimerkiksi valheiden imperiumiksi, ja verrannut niitä natsi-Saksaan.
Vaikka länsimaalaiset vaikutteet olivat todennäköiset erilaiset 1700-luvulla ja nykypäivänä, näkyy näiden kahden venäläisjohtajan suhtautumisessa selkeä ero länsimaihin.
Lue myös: Putin avautui tuoreessa puheessaan: Länsi on kuin natsi-Saksa, aikeitamme ei ymmärretä
Viron ulkoministeriö kutsui suurlähettilään puhutteluun
Putinin puheet Pietari Suuresta ovat herättäneet vastustusta maailmalla. Viron ulkoministeriö kutsui Venäjän suurlähettilään puhutteluun Putinin kommenteista. Viro oli yksi alueista, jotka Pietari Suuri oli vallannut 1700-luvun sodissa.
Vaikka Putin ja Pietari Suuri ovat molemmat johtaneet Venäjää, ei heidän toimiaan voi verrata toisiinsa. Putin ei ole onnistunut samanlaisiin aluevaltauksiin kuin edeltäjänsä.
1:25
Ranskan presidentin mukaan Vladimir Putinia "ei saa nöyryyttää" – Näin Niinistö kommentoi Macronin lausuntoa
Sen lisäksi Putin vaikuttaa käpertyvän sisäänpäin ja olevan huolissaan läntisistä vaikutteista, kun Pietari Suuri piti niitä tärkeinä Venäjän kehityksen kannalta.
Ei ole ehkä siksi yllättävää, miksi Putin ei verrannut itseään Pietari Suureen tässä mielessä.