Ukrainassa uuvutustaistelu – USA:n tuen katkeamisen seuraukset olisivat "katastrofaaliset"

Suomessa muisteltiin jälleen keskiviikon itsenäisyyspäivänä vuosien 1939–1940 talvisotaa, joka on viime vuosina ollut inspiraation lähde ulkomaillakin. Talvisotaa on käytetty yleisesti historiallisena vertauskuvana Ukrainan sodalle, jossa itsenäisyyttään varjeleva pienempi maa puolustautuu paljon suuremman maan hyökkäykseltä.

STT:n sodanaikaisilla vierailuilla Ukrainaan Suomen talvisota on noussut puheenaiheeksi monen ukrainalaisen kanssa ilman, että suomalaistoimittaja on kysynyt aiheesta.

Rintamalla asemasodaksi jumiutunut Ukrainan suursota alkaa kuitenkin muistuttaa enemmän pitkää ja kuluttavaa jatkosotaa (1941–1944) kuin lyhyttä ja dramaattista talvisotaa. Venäjän laajasta hyökkäyksestä viime vuoden helmikuussa alkanut konflikti jatkuu nyt jo toista talveaan, eikä uuvuttavalle kulutussodalle ole loppua näköpiirissä.

– Yksi tämän sodan tosiasioista ihan ensimmäisestä päivästä lähtien on ollut oikeastaan sama, mikä Suomella oli talvisodassa, eli meillä on pienempi valtio suurempaa valtiota vastaan. Tätä voiman epätasapainoa Ukraina on pystynyt tasapainottamaan ulkopuolisella tuella. Jos tämä ulkopuolinen tuki varsinkin Yhdysvalloista vähenee, ja samaan aikaan Eurooppa ei pysty saamaan tuotantoaan pystyyn ja sitä kautta lisäämään tukeaan, niin tämä on Ukrainalle hyvin hälyttävä tilanne, sanoo STT:lle Helsingin yliopiston Aleksanteri-instituutin vieraileva tutkija, sotatieteiden dosentti Ilmari Käihkö.

Lue myös: Ukraina salamurhaa vihollisiaan Venäjällä, ja Putin on voimaton – Ilmari Käihkö: Yksi ryhmä erityisesti kohteena

"Nyt on Venäjän revanssi"

Sodan kumpikaan osapuoli ei ole kärsinyt selvää tappiota, mutta myös tiet ratkaisevaan voittoon näyttävät sulkeutuneen. Ukrainan kesällä alkanut vastahyökkäys on käytännössä päättynyt ja tuomittu epäonnistuneeksi. Ukraina onkin siirtänyt kamppailunsa painopistettä puolustukseen Venäjän hyökkäyksiltä Avdijivkan suunnalla.

– Aika lukkiutuneelta sota edellään näyttää. Suuria voittoja ei ole kummallakaan puolella ollut. Ukrainan vastahyökkäyksen loputtua Zaporizhzhjassa Venäjä aloitti omat hyökkäyksensä esimerkiksi Avdijivkassa, ja siellä on venäläisille tullut todella merkittäviä tappioita.

Käihkön mukaan tämä pitää tulkita siten, että Ukrainan vastahyökkäys ei lopulta pystynyt vaikuttamaan Venäjän kykyyn käydä sotaa.

– Nyt on sitten Venäjän revanssi.

Tutkijan mukaan taustalla vaikuttavat Venäjän maaliskuun presidentinvaalit, joihin mennessä itsevaltaisella presidentillä Vladimir Putinilla pitäisi olla jotain esiteltävää sodan saavutuksista. Venäjän minimitavoitteena on pidetty koko Donbasin alueen eli Donetskin ja Luhanskin valtaamista Itä-Ukrainassa.

Donetskin alueella sijaitseva Avdijivkan kaupunki olisi näin ollen saatava haltuun. Venäjän vaaleja pidetään pitkälti lavastettuina ja manipuloituina, mutta maa on pitänyt kiinni näennäisestä lakien seuraamisesta Putinin jatkokausien turvaamisessa. Näin ollen Putinin on myös kampanjoitava vaaleissa vähintään muodon vuoksi.

Sotaa päivittäisissä raporteissaan seuraavan ajatushautomo Institute for the Study of Warin (ISW) mukaan Venäjä on edistynyt hitaasti Avdijivkan suunnalla, mutta ukrainalaislähteiden mukaan se on maksanut tästä kovan hinnan hirmuisilla tappioilla. Ukrainan asevoimat kertoi tiistaina, että Venäjä olisi kärsinyt yli tuhannen sotilaan tappiot vuorokauden sisällä. Asiasta kertoi Ukrainska Pravda.

Kaupungin ympäristössä on käyty raskaita taisteluja noin kaksi kuukautta Venäjän yrittäessä saada sitä hallintaansa. Venäjän joukot hallitsevat alueita Avdijivkan itä-, pohjois- ja eteläpuolella. Venäjä miehittää myös läheistä Donetskin kaupunkia, joka oli ennen sotaa Donbasin alueen suurin ja Ukrainan viidenneksi suurin kaupunki.

Venäjän etenemisen hitauden ja raskaiden tappioiden vuoksi Käihkö pitää epätodennäköisenä, että venäläisjoukot saisivat Avdijivkaa haltuunsa talven vaikeiden sääolosuhteiden aikana.

USA:n tuen loppuun ei ole varauduttu

Viime viikolla julkaistussa uutistoimisto Associated Pressin haastattelussa Ukrainan presidentti Volodymyr Zelenskyi kertoi sodan siirtyneen "uuteen vaiheeseen" ja myönsi vastahyökkäyksen tulosten jääneen laihoiksi.

– Halusimme nopeampia tuloksia. Siitä näkökulmasta arvioituna emme valitettavasti saavuttaneet haluamiamme tavoitteita. Se on tosiasia, Zelenskyi sanoi.

Zelenskyin mukaan sodankäynti talvella on vaikeaa, mutta Ukraina ei ole antamassa periksi. Syynä vastahyökkäyksen tyssäämiselle Zelenskyi pitää sitä, ettei maa saanut riittävästi sotilaallista tukea.

– Meillä ei ole tarpeeksi voimaa saavuttaaksemme haluamamme tavoitteet tätä nopeammin. Mutta tämä ei tarkoita sitä, että meidän pitäisi luovuttaa tai antautua. Olemme itsevarmoja toiminnastamme. Taistelemme sen puolesta, mikä on meidän, hän jatkoi.

Keskiviikkona Ukraina koki jälleen vastaiskun, kun Yhdysvalloissa republikaanisenaattorit estivät Valkoisen talon pyytämän hätäapupaketin Ukrainalle ja Israelille. Republikaanit vastustivat yli sadan miljardin dollarin hätäapupakettia, koska he ovat CNN:n mukaan vaatineet osana pakettia merkittäviä muutoksia Yhdysvaltain rajaturvallisuuteen.

– (Yhdysvaltain tuen loppumisen) seuraukset olisivat katastrofaaliset Ukrainalle. Siitä ei päästä mihinkään. Euroopassa pitää tietysti katsoa peiliin, koska kyllähän siitä puhuttiin paljon, että Yhdysvaltain tuki jatkuu ainakin Joe Bidenin presidentinkauden loppuun. Tämä oli se aikaikkuna, joka Euroopalla oli aikaa pistää oma sotateollisuus käyntiin, Käihkö sanoo.

Käihkön mukaan Euroopassa on luotettu liikaa siihen, että Yhdysvaltain tuki riittäisi ainakin Bidenin ensimmäisen kauden loppuun, eli vuoden 2025 alkuun.

– Jos tuki päättyisi jo nyt, niin kyllähän se olisi yllätys, johon ei selkeästi ole varauduttu riittävästi.

Eurooppa jäämässä ammustavoitteestaan

Euroopan maiden katsotaan kompastelleen pahasti tavoitteessaan aseistaa Ukrainaa talvea ja kevättä varten. EU on luvannut toimittaa Ukrainalle miljoona tykistökranaattia kevääseen mennessä, mutta niistä oli talven alkaessa toimitettu alle puolet, kertoi muun muassa Guardian marraskuussa.

– Monet asiantuntijat olettavat, että ensi vuodesta tulee vaikea Ukrainalle, koska tukea ei yksinkertaisesti riitä, Käihkö kertoo.

Käihkön mukaan näyttää siltä, että Ukrainaan EU-maista virtaavaa ammustuotantoa saadaan merkittävästi kasvatetuksi vasta vuoteen 2025 mennessä.

Samaan aikaan Venäjä on tutkijan mukaan kasvattanut tuotantoaan Eurooppaa tehokkaammin ja hankkinut lisäksi ammuksia Pohjois-Koreasta.

Etelä-Korean tiedustelupalvelu on arvioinut, että Pohjois-Korea on jo nyt toimittanut Venäjälle yli miljoona ammusta, eli maa olisi yksin päihittänyt EU-maiden yhteistavoitteen. Tiedustelutiedosta kertoi julkisuuteen eteläkorealainen poliitikko Yoo Sang-bum Radio Free Europen / Radio Libertyn mukaan.

Ukrainalaiskritiikki Zelenskyiä kohtaan lisääntyy

Sodan pitkään jatkunut pattitilanne on Käihkön mukaan alkanut näkyä lisääntyneenä kansalaisten tyytymättömyytenä molemmissa maissa. Myös Ukrainan presidentti Volodymyr Zelenskyin sisäpoliittinen asema on heikentynyt. Presidenttiä on arvosteltu yhä enemmän sisäpoliittisten jakolinjojen korostuessa taas.

Näkyvimpiä Zelenskyin arvostelijoita on Kiovan julkkispormestari, entinen nyrkkeilijä Vitali Klytshko, joka saksalaisen Spiegel-lehden haastattelussa arvosteli presidenttiä yhä itsevaltaisemmasta johtamistyylistä.

– Jossain vaiheessa me emme eroa enää juurikaan Venäjästä, jossa kaikki riippuu yhden miehen mielialasta, sanoi Klytshko.

Ukrainan sisäisiä ristiriitoja korosti myös marraskuun alussa Economistille haastattelun antanut Ukrainan asevoimien komentaja Valeri Zaluzhnyi, jonka mukaan sota oli ajautunut pattitilanteeseen. Zelenskyi kiirehti tuolloin kiistämään komentajan arvion.

– Pitkittyneessä sodassa on ihan luonnollista, että tulee ristiriitoja sotilaallisen ja poliittisen johdon välillä. Ukrainan sisäpolitiikka on asia, mihin Suomessa on kiinnitetty huomiota hirveän vähän. Tavallaan Ukrainassa oli niin, että sodan takia solmittiin yhteiskuntarauha tai poliittinen rauha – mutta onhan se selvää, että sodan pitkittyessä poliittiset skismat tulevat väistämättä esille. Eihän politiikka häviä minnekään sodan alta, Käihkö kertoo.

Vastaavassa tilanteessa oltiin Käihkön mukaan Suomessa jatkosodan loppupuolella, kun sisäisen opposition äänet voimistuivat sodan sujuessa yhä huonommin. Pitkään jatkunut asemasota päättyi Neuvostoliiton vuoden 1944 suurhyökkäykseen, joka johti lopulta Suomen tappioon ja aluemenetyksiin.

Lue myös: Ukraina hyökkäsi Venäjän hävittäjien kimppuun pahvisilla droneilla – lennokit "käytännössä näkymättömiä"