Ulkoministeri Haavisto: Suomella ei ole tietoa uusista Turkin vaatimuksista

Turkin presidentti Recep Tayyip Erdogan puhui sunnuntaina turkkilaismedian mukaan 130 henkilön luovuttamisesta edellytyksenä sille, että Turkki voi ratifioida Suomen ja Ruotsin Nato-jäsenyydet. Haavisto sanoi STT:lle, ettei Suomeen ole saatu tietoa tai listausta henkilöistä, joihin Erdogan tällä viittaa.

Turkin luovutuspyynnöistä on jo aiemmin keskusteltu Turkin, Suomen ja Ruotsin kolmikantatyöryhmässä.

– Niiden osalta on todettu se, että ne eivät meidän yhteiskunnissamme ole päätöksiä, joita poliittiset päättäjät voivat tehdä, vaan ne perustuvat oikeusjärjestelmään ja oikeuslaitoksen ratkaisuihin.

Lue myös: Tutkija ei usko, että Turkki ratifioi Nato-jäsenyyksiä ennen vaalejaan – Erdogan voi ottaa protestit henkilökohtaisesti ja lisätä vaatimuksia

Erdoganin vaatimuksista kertoo ruotsalaislehti Expressen. Turkki on vaatinut toistuvasti Suomea ja Ruotsia palauttamaan terroristeina pitämiään ihmisiä. Turkin vaatimat lukumäärät ovat vaihdelleet, mutta Ruotsilta on vaadittu 73 ihmisen palauttamista. Haaviston mukaan nyt esitetty 130 henkilöä on toistaiseksi suurin esitetty lukumäärä.

– En muista ainakaan korkeampaa lukua kuulleeni. Kun näitä julkisuuden kautta tulee, niin tässä samassa haastattelussa taidettiin sanoa, että ongelmana ovat myös Euroopan maat, kuten Saksa, Ranska ja Britannia. Siinähän tämä myös alueellisesti laajeni käsittelemään laajemmin Eurooppaa. Se on hyvin isolla pensselillä nyt tämä vaatimus tässäkin mielessä esitetty, Haavisto sanoi.

Haavisto toteaa, että Turkin huoli terrorismista on edelleen suuri ja kun maassa eletään vaalikevättä, nousevat huolet entistä vahvemmin esiin.

Viikonlopun mielenosoitus, jossa Tukholmassa roikotettiin Erdogania esittävää nukkea, on myös herättänyt tunteita Turkissa.

– Se on ehkä semmoinen, mitä ei ehkä olisi tähän tarvittu, jos näin oman tunneargumenttinsa sanoo, Haavisto myönsi.

Haavisto sanoi odottavansa tällä viikolla erityisesti Turkin ulkoministeri Mevlüt Cavusoglun vierailua Yhdysvalloissa. Tapaamisissa on esillä muun muassa Turkin toivomat hävittäjäkaupat Yhdysvaltojen kanssa.

– Uskon, että siinä yhteydessä käydään keskustelua monista asioista, mukaan lukien Naton laajentuminen, Haavisto kertoi.

Turkki on asettanut sekä Suomelle että Ruotsille useita vaatimuksia ehdoksi maiden Nato-jäsenyyksien ratifioinnille. Jäsenyyksien toteutuminen on kiinni vielä Turkin sekä Unkarin ratifioinneista. Unkari on luvannut hoitaa ratifioinnin helmikuun alussa, mutta Turkki ei ole missään vaiheessa antanut ratifioinnille aikataulua.

Turkki on ilmaissut odottavansa Suomelta ja Ruotsilta vielä konkreettisia askelia, mutta maa ei ole täsmentänyt, mitä lisätoimia se vaatii Suomelta terrorismin suhteen.

Lue myös: Erdogan: Ruotsin ja Suomen luovutettava 130 terroristia Turkkiin, jotta Turkki hyväksyy maiden Nato-jäsenyyden

Turkki vaatinut Ruotsilta lakimuutoksia

Perjantaina Erdoganin tiedottaja Ibrahim Kalin sanoi, että Ruotsin parlamentin on ensin tehtävä vaadittuja lakimuutoksia, jotta Turkin parlamentti voisi ratifioida Ruotsin Nato-jäsenyyden.

Kalin arvioi Ruotsin lakimuutoksissa kestävän ainakin kuusi kuukautta. Turkki on vaatinut Ruotsilta muun muassa terrorilakien tiukentamista.

Presidentti Sauli Niinistö kertoi ruotsalaislehti Dagens Nyheterin lauantaina julkaisemassa haastattelussa uskovansa, että Nato-jäsenyyksien ratifioinnissa on odotettava Turkin vaalien jälkeiseen aikaan. Turkissa järjestetään parlamentti- ja presidentinvaalit kesäkuussa.

Niinistön mukaan ei ole myöskään nähtävissä tilannetta, että Suomesta tulisi Naton jäsen ennen Ruotsia.