Ulkoministeri Haavistosta tutkintaa vaatineet perustuslakivaliokunnan jäsenet eivät jäävää itseään

Ojala-Niemelän mukaan asiasta on selkeä oikeusohje. Käytännössä on katsottu, että kansanedustaja voi ottaa osaa ministerivastuuasian käsittelyyn perustuslakivaliokunnassa, vaikka hän on allekirjoittanut muistutuksen, jolla ministerivastuuasia on pantu vireille, hän kertoo.

Ojala-Niemelän mukaan perustuslakivaliokunta on linjannut asiasta aikanaan.

Kymmenen kansanedustajaa jätti muistutuksen Haavistosta

Torstaina kymmenen opposition kansanedustajaa jätti perustuslain mukaisen muistutuksen, jossa pyydetään perustuslakivaliokuntaa tutkimaan Haaviston toimien laillisuus al-Holin leirillä olevien suomalaisten kotiuttamista koskevassa asiassa.

Perustuslakivaliokunnan jäsenistä tutkintaa ovat vaatineet kokoomuksen Wille Rydman ja Heikki Vestman sekä valiokunnan varajäsenistä kristillisten Sari Tanus.

Perustuslakivaliokunta käsitteli asiaa tänään ensimmäistä kertaa. Valiokunta päätti seuraavista jatkoaskelista, kuten siitä milloin valiokunta kokoontuu seuraavan kerran ja keitä asiantuntijoita se kuulee.

Perustuslakivaliokunta kokoontuu seuraavan kerran 14. tammikuuta, ja ulkoministeri Haavistolla ja asiaan liittyvällä ulkoministeriön virkamiehellä on siihen asti aikaa antaa lausunto. Lausunnon voi antaa kirjallisena tai saapua itse paikan päälle.

Valiokunta päätti kuulla valtiosääntöoikeuden, rikosoikeuden ja hallinto-oikeuden professoreita sekä ulkoministeriön konsulipäällikkö Pasi Tuomista.

Ojala-Niemelä ei vielä osannut arvioida sitä, kuinka pitkään käsittelyssä menee.

"Voiko syyttäjä olla myös tuomari?"

Ennen valiokunnan kokousta SDP:n kansanedustaja, perustuslakivaliokunnan jäsen Maria Guzenina sanoi, että valiokunnan täytyy pohtia tarkkaan, voiko syyttäjä olla myös tuomari.

– Tässä on perustuslakivaliokunnan jäseniä ollut mukana laittamassa liikkeelle tätä käsittelyä. Meidän on pohdittava, miltä tämä näyttää ulospäin, hän sanoi.

Ojala-Niemelä ei suoraan ottanut kantaa siihen, miltä näyttää ulospäin, että tutkintaa vaatineet kansanedustajat ovat käsittelyssä mukana.

– Itse olen varatuomari ja lähden aina siitä, että lakia on noudatettava.

Toinenkin jääviyskysymys nousi esille

Perustuslakivaliokunnan puheenjohtajan mukaan kokouksessa käsiteltiin tänään myös toista, valtakunnanoikeuden jäseniä koskevaa jääviyskysymystä.

Perustuslakivaliokunnan varapuheenjohtaja Antti Häkkänen (kok.) on omalla ilmoituksella kertonut jääväävänsä itsensä asian käsittelystä valiokunnassa voidakseen mahdollisesti myöhemmin osallistua asian käsittelyyn valtakunnanoikeudessa, jos asia sinne asti etenee.

Perustuslakivaliokunnassa varajäsenenä istuva Johannes Koskinen (sd.) on ilmoittanut osallistuvansa asian käsittelyyn perustuslakivaliokunnassa, mutta jäävänsä pois mahdollisesta valtakunnanoikeuden käsittelystä.

Myös oikeuskansleri saapui kuultavaksi

Myös oikeuskansleri Tuomas Pöysti oli aamulla perustuslakivaliokunnan kuultavana. Pöysti ei ottanut kantaa siihen, pitäisikö tutkintaa vaatineiden edustajien jäävätä itsensä.

– Se on eduskunnan asia, joten en ota siihen ollenkaan kantaa.

Pöystiä kuultiin valiokunnassa asiantuntijana. Hän ei kommentoinut kuulemisen sisältöä toimittajille.

Ojala-Niemelän mukaan Pöysti kutsuttiin kuultavaksi valiokuntaan, sillä Haavistosta on tehty lukuisia kanteluita oikeuskanslerille.

– Tähän liittyen kävimme työnjakoa siltä osin (lävitse), että mitä kansleri tutkii ja mitä perustuslakivaliokunta tutkii, että emme astu toistemme varpaille, hän sanoi.

Edustajat haluavat tietää, onko Haavisto painostanut virkamiehiä

Rydmanin, Vestmanin ja Tanuksen lisäksi perustuslakivaliokunnan tutkintaa vaativat Mari Rantanen (ps.), Veijo Niemi (ps.), Jari Ronkainen (ps.), Jussi Wihonen (ps.), Tom Packalén (ps.), Kalle Jokinen (kok.) ja Kari Tolvanen (kok.)

Edustajat pyytävät tutkinnan osana tarkastelemaan sitä, onko Haavisto painostanut virkamiehiä tekemään lainvastaisia päätöksiä. Lisäksi edustajien mukaan on tutkittava, onko prosessi, jossa ulkoministeriö on asettanut uuden erityisedustajan hoitamaan al-Holin asiaa, ollut laillinen.

Edustajat pyytävät myös tutkimaan, onko ulkoministeriössä menetelty laillisesti, kun konsulipäällikkö on pyritty siirtämään uuteen tehtävään pois virastaan.

Syyte valtioneuvoston jäsentä vastaan voidaan perustuslain mukaan päättää nostettavaksi, jos tämä tahallaan tai törkeästä huolimattomuudesta on olennaisesti rikkonut ministerin tehtävään kuuluvat velvollisuutensa tai menetellyt muutoin virkatoimessaan selvästi lainvastaisesti. Syytteen nostamisesta päättää eduskunta saatuaan perustuslakivaliokunnan kannanoton. Mikäli eduskunta päättää nostaa syytteen, käsitellään syyte valtakunnanoikeudessa.

"Tämä ei ole poliittinen ajojahti"

Perussuomalaisten Ronkainen sanoi torstaina, että muistutuksen jättäneet kansanedustajat haluavat selvyyden siihen, onko tapahtunut juridisesti jotain väärää.

– Tämä ei ole poliittinen ajojahti. Tämä on nimenomaan myös ministerille selkänoja siihen, että nyt pöytä puhdistuu, Ronkainen sanoo.

– Se poliittinen puoli oli ja meni. Se on selvä, hän kommentoi.

Ronkaisen mukaan allekirjoittaneet edustajat eivät ole saaneet vastauksia kaikkiin kysymyksiinsä muun muassa siitä, että onko virkamiesten kohtelussa tapahtunut jotain lakia rikkovaa tai muutoin epäselvää.

– Siitä on tullut virkamiesten suulla erinäisiä näkemyksiä, ja ministeri ei ole vastannut niihin kertaakaan suoraan.

"On myös ulkoministerin etu, että epäilykset tutkitaan"

Kokoomuksen Vestman puolestaan sanoi torstaina, että julkisuudessa olleiden tietojen ja erityisesti oikeusoppineiden antamien lausuntojen perustella on herännyt epäilys siitä, onko ulkoministeri toiminut laillisesti kaikissa prosessin vaiheissa.

Vestmankin halusi korostaa, että kyseessä on nimenomaan juridinen prosessi, joka pohjautuu perustuslain säännöksiin.

h