Ulkoministerit keskustelevat torstaina Brysselissä muun muassa siitä, voisiko Ukrainalle luoda 20 miljardin euron puolustusrahaston.
Ulkoministeri Elina Valtosen (kok.) mukaan keinoille viljan kuljettamiseksi ulos Ukrainasta on oltava avoin, jotta ihmiset ja kansainväliset markkinat saavat viljaa. Toisaalta Valtosen mukaan on varmistettava, että pakotteet Venäjää vastaan ovat niin tehokkaita kuin mahdollista.
– Olemme avoimia joustavuudelle, mutta meidän täytyy varmistaa, että molemmat näistä kahdesta tavoitteesta täyttyvät, hän sanoi.
Valtonen vastasi torstaina aamulla muun muassa kysymykseen siitä, voitaisiinko joitain EU:n Venäjä-pakotteita poistaa, jotta maa lakkaisi estämästä viljakuljetuksia. Hän edustaa Suomea parhaillaan EU-maiden ulkoministerien kokouksessa Brysselissä.
Valtosen mukaan Venäjän tulisi palata Mustanmeren viljasopimukseen, minkä lisäksi EU-maat etsivät luonnollisesti muita keinoja kuljettaa viljaa Ukrainasta. Venäjä on kuitenkin toistaiseksi kieltäytynyt jatkamasta viljan viemisen turvaavaa sopimusta.
Lue myös: Yhdysvallat lähettää kiistanalaisia rypäleammuksia Ukrainaan – näin päätöstä arvioivat sotatutkija ja ihmisoikeusasiantuntija
Lue myös: Stoltenberg: "Ukraina on lähempänä Natoa kuin koskaan aiemmin"
Suomi avoin Ukrainan puolustusrahastolle
Valtonen sanoi, että Suomi on lähtökohtaisesti avoin Ukraina-tuen jatkamiselle, sen pohjan vahvistamiselle ja tuen muuttamiselle pitkäaikaiseksi.
Ulkoministerien keskusteltavana on muun muassa se, voisiko nykyisen EU:n rauhanrahaston alle varata Ukrainan puolustuksen tukemiseksi 20 miljardia euroa seuraavien neljän vuoden ajaksi.
– Totta kai meidän kantamme täsmentyvät ja käymme yksityiskohdat läpi, Valtonen sanoi.
Rauhanrahastosta on aiemmin tilitetty maksuosuuksia maille, jotka ovat tukeneet Ukrainaa esimerkiksi asein ja ammuksin.
Ruodittavaksi noussee mahdollisen uuden puolustusrahaston mukana kysymys siitä, voisiko sieltä rahoittaa Ukrainan hankintoja suoraan pelkkien jäsenmaille tilitettävien takaisinmaksuosuuksien sijaan.
– Suomelle kaikkein tärkeintä on se, että Ukrainan tuki on viipymätöntä. Onko se sitten suoraan rauhanrahastosta vaiko niin, että kahdenvälisesti hoidetaan ja myöhemmin tukijamaat hakevat rahat takaisin rauhanrahastosta? Olemme avoimia, hän sanoi.
"Jäsenyysprossissa selkeät kriteerit"
Ulkoministerien on määrä keskustella myös EU:n Turkki-suhteesta.
Viime viikolla Turkin presidentti Recep Tayyip Erdogan halusi yllättäen kytkeä Turkin EU-jäsenyyspolun Ruotsin Nato-jäsenyyden ratifiointiin.
Erdogan väläytti vihreää valoa Ruotsille, mutta onko Turkin jäsenyysneuvottelujen jatkumiselle edellytyksiä?
– Kyllähän EU:n jäsenyysprosessissa on aika selkeät kriteerit. Ja erityisesti, mitä tulee Turkin ihmisoikeustilanteeseen (ja) oikeusvaltiokehitykseen, niin ei ole varsinaisesti menty viime vuosina sellaiseen suuntaan, joka mahdollistaisi ainakaan helposti jäsenyysprosessin uuden käynnistämisen vauhdilla, Valtonen sanoi.
Valtonen kuitenkin sanoi, että monella osa-alueella yhteistyötä Turkin kanssa voidaan tiivistää ja mahdollisesti jäsenyysprosessin edistäminenkin voi olla jonain päivänä mahdollista.
7:52
Tutkija yllättyi Turkin lämpenemisestä Ruotsin Nato-jäsenyydelle – "Turkki sai mitä halusi".