Suomi harjoittelee vesihuollon puolustamista USA:n kyberjoukkojen kanssa – viime aikoina lukuisia murtoja

Kyberhyökkäysharjoitus keskittyy kriittisen vesihuoltoinfrastruktuurin suojaamiseen. 

Suomella ja Yhdysvalloilla on käynnissä kyberharjoitus, jossa harjoitellaan vesihuollon suojaamista ja puolustamista kyberhyökkäyksiltä.

Cyber Fortress 3.0 -harjoitukseen osallistuu Suomesta asiantuntijoita Puolustusvoimista, Elisasta, Helsingin seudun ympäristöpalveluista (HSY) ja Maanpuolustuskoulutuksesta.

Suomen ja Yhdysvaltojen puolustusyhteistyöhön liittyvä harjoitus on alkanut 7. heinäkuuta ja se päättyy 20. heinäkuuta. Harjoituksessa kerrotaan julkisuuteen vasta nyt.

Virginiassa ja Helsingissä toteuttavaan harjoitukseen osallistuu yhteensä noin 350 henkilöä, joista suomalaisia on noin 40. Virolaisia mukana on yksi. 

Suomi on tiedotteen mukaan ainoa Yhdysvaltojen ulkopuolinen valtio, joka osallistuu harjoitukseen. Suomalaiset osallistuvat harjoitukseen etäyhteyksillä.

Harjoitukseen osallistuvat suomalaiset ovat tiedotteen mukaan tekniikan ja kyberturvallisuuden asiantuntijoita sekä kyberturvallisuuden reserviläiskouluttajia.

"Puhumme paikalliskyberpuolustuksesta"

Kyberharjoituksen järjestää Yhdysvaltojen Virginian osavaltion kansalliskaartin 91. kyberprikaati. Mukana on laaja joukko liittovaltion ja Virginian osavaltion viranomaisia, vesilaitoksia ja muita toimijoita.

Tiedotteen mukaan harjoitus keskittyy kriittisen vesihuoltoinfrastruktuurin suojaamiseen. Suomessa on uutisoitu viime aikoina lukuisista murroista tai murron yrityksistä vesihuollon infrastruktuuriin.

– Kriittisen infrastruktuurin suojaaminen on osa yhteiskunnan elintärkeiden toimintojen turvaamista. Kehitämme kykyämme tukea kansallisia viranomaisia sekä kumppaneita fyysisen toimintaympäristön lisäksi myös kybertoimintaympäristön suojaamisessa, sanoo majuri Markus Riihonen Pääesikunnasta tiedotteen mukaan.

– Käytännössä puhumme paikalliskyberpuolustuksesta sekä virka-avun antamisesta, Riihonen jatkaa.

Elisan turvallisuusjohtajan Jaakko Walleniuksen mukaan harjoitus tuo "ainutlaatuista kokemusta monipuolisen IT- ja automaatiojärjestelmistä koostuvan kokonaisuuden hallinnasta ja puolustamisesta kyberhyökkäystilanteissa".

Tällaiset harjoitukset osoittavat, että Suomessa tehdään "taustalla kovasti töitä" turvallisuuden ja valmiuden eteen, katsoo HSY:n turvallisuusjohtaja Veli-Pekka Vuorilehto.

Ministeri: "Olemme olleet sinisilmäisiä"

Vesihuollon ja muun Suomen kriittisen infrastruktuurin turvallisuus on ollut runsaasti esillä julkisuudessa viime aikoina. 

Suomessa on oltu "vähän sinisilmäisiä" infrastruktuurin turvaamisen suhteen, myönsi maa- ja metsätalousministeri Sari Essayah MTV:n Huomenta Suomessa tiistaina.

Essayah muistutti, että pitkään Suomessa oli tapana jakaa kriittisestä infrastruktuurista, kuten vesihuollosta, runsaasti tietoa verkkosivuilla.

Olemme olleet vähän sinisilmäisiä ja kertoneet kaiken todella avoimesti kuntien nettisivuilla, Essayah kertoi.

– Kunnille ja vesihuollolle on laitettu viestiä, että ihan kaikkea sellaista informaatiota ei kannata jakaa, mitä on totuttu julkisesti jakamaan, hän sanoi.

Suomi ei ole kuitenkaan yhteiskuntana sulkeutumassa, Essayah sanoi. 

Essayahin mukaan aikaisemminkin saatavilla olleet tiedot saa jatkossakin, mutta niitä pitää erikseen pyytää.

– Silloin tiedetään, kuka näitä tietoja pyytää, Essayah perusteli.

"Kannattaa olla valppaana"

Suomen vesihuoltoon kohdistuneet murrot ja murtoyritykset ovat herättäneet huolta mahdollisesta hybridivaikuttamisesta.

Esimerkiksi keskusrikospoliisi tutkii kahta murtoa vesihuollon kohteeseen Pirkanmaalla kesäkuussa.

Turun Sanomat puolestaan uutisoi viime kuussa, että kahteen Etelä-Suomen valmiuskeskuksen alueella sijaitseviin vedenpuhdistamoihin on murtauduttu. Murron kohteiksi joutuneista toimipisteistä ei ole annettu tarkempaa tietoa.

Porvoon vesi tiedotti kesäkuun puolessa välissä murrosta Linnamäen vedenottamolle kahtena perättäisenä yönä.

Ilta-Sanomat on uutisoinut useasta murtoyrityksestä vesitorneihin. Sipoon veden Nikkilän vesitorniin oli yritetty murtautua kahtena peräkkäisenä yönä kesäkuussa.

Helsingin Sanomat kertoi Helsingin seudun ympäristöpalveluiden (HSY) Vantaalla sijaitsevan vesihuollon saneerauskohteelle kohdistuneesta murrosta juhannusviikolla. Tosin, murto ei kohdistunut varsinaiseen saneerauskohteeseen, vaan alueella olleisiin työmaakoppeihin ja -kalustoon.

Ministeri Essayahin mukaan vesihuoltoa vastaan kohdistuneet murrot ja murtoyritykset ovat viranomaisselvityksessä. 

– Kaikkeen julkiseen infrastruktuuriin kohdistuu valitettavasti ilkivaltaa. Uutisointi voi sitä joskus lisätäkin, Essayah arvioi.

– Sellaista uhkaa vesihuollolle ei ole näitten kautta olemassa. Voi sanoa, että suomalaisessa yhteiskunnassa kannattaa olla valppaana. Esimerkiksi jokaisen kansalaisen kannattaa kiinnittää huomiota erilaiseen liikehdintään vedenottamoiden ja -tornien lähellä, hän jatkoi.

"Lukuisia muitakin kuin mitä on tullut julkisuuteen"

Kuntaliiton kuntien varautuminen ja turvallisuus -yksikön kehittämispäällikkö Ari Korhonen kommentoi tilannetta ja sen taustaa yleisellä tasolla MTV Uutisille kesäkuussa.

Korhosen mukaan Suomessa epäilyttävien murtojen määrä yhteiskunnan toiminnan kannalta elintärkeisiin kohteisiin on lisääntynyt Venäjän hyökättyä Ukrainaan reilut kaksi vuotta sitten.

– Näitä havaintoja on lukuisia muitakin kuin mitä on tullut julkisuuteen, Korhonen kommentoi.

Korhonen kertoi, että epäilyttävää toimintaa on havaittu sekä tietoverkoissa että fyysisesti infrakohteissa ja hyvinvointialueilla. 

– Esimerkiksi kuntien infrakohteissa ja hyvinvointialueella havaitaan tällä hetkellä ihan säännöllisesti epämääräistä venäläisiin tahoihin viittaavaa liikehdintää, hän selventää.

Venäjä?

Vesihuollon toimipisteisiin kohdistuvia murtoja Korhonen kuvailee jatkumoksi, mutta ei kuitenkaan sano varmaksi, että esimerkiksi Tampereen tapauksissa olisi kyse venäläisten vaikuttamisyrityksistä.

– Vain turvallisuusviranomaisilla ja poliisilla on tiedot siitä, minkälaiset tahot näiden vesihuollon murtojen takana on, hän sanoo. 

Hän kuitenkin myönsi, että havaintoja venäläisten tahojen toiminnasta on runsaasti. 

Korhonen spekuloi, että jos valtiollinen toimija olisi murtojen takana, tarkoituksena voisi olla tiedustelu, kokeilu, harjoittelu tai pelottelu. 

– On selvää, että jos valtiollinen toimija tällaista tekee, niin sillä toiminnalla on jokin päämäärä, hän lisää.

Vaikka murtotoiminta on huolestuttavaa, Korhonen korosti, että Suomen vesihuolto on hyvin suojattua ja että vesihuollon toiminta pystytään palauttamaan nopeasti erilaisilla toimenpiteillä. 

–  Pitkälti olisi varmaan tällainen ilkivaltatyyppinen kohde ehkä enemmän kuin että sillä mitenkään yhteiskunnan pyörimistä pysäytettäisiin, hän arvioi.

Teleoperaattorit Elisa ja Telia puolestaan kertovat MTV:lle, että matkapuhelinverkon tukiasemiin tehdyt murrot ja muut häiriöt ovat kasvaneet viimeisen kahden vuoden aikana.

Aiheesta voi lukea lisää alla olevasta linkistä.

Venäjän puhutaan sabotoivat Nato-maita

Nimettömänä pysyttelevän Naton virkamiehen mukaan Venäjä on suorittanut rohkeita sabotaasioperaatioita Nato-maissa yli puolen vuoden ajan, uutisoi CNN

Monet eurooppalaiset turvallisuusviranomaiset kertovat venäläisagenttien palkkaavan paikallisia tekijöitä tekemään sabotaasirikoksia puolestaan. Naton virkamiehen mukaan uhka on kasvava ja, että sabotaasia on tapahtunut viimeisen puolen vuoden ajan.

Sabotaasi on kohdennettu Ukrainan aseapuun: aseiden tuotantoon, sotilasavusta päättäviin tahoihin kuin aseiden toimitukseenkin asti, Naton virkamies sanoo.

– Venäjä yrittää pelotella liittolaisiamme, Naton virkamies sanoo. 

Venäjän sabotaasista voi lukea lisää alla olevasta linkistä.

Lue myös:

    Uusimmat