Kansainvälinen urheilu otti Venäjän suhteen kovan linjan, kun maa aloitti hyökkäyssodan Ukrainassa helmikuun lopulla. Vuoden ja etenkin syksyn mittaan urheilun kirjavalla kentällä on paljastunut myös poikkeavia linjanvetoja, joista kenties merkittävimmän teki Kansainvälinen nyrkkeilyliitto IBA.
IBA kumosi lokakuun alussa venäläisen puheenjohtajansa Umar Kremlevin johdolla Venäjän ja tämän liittolaisen Valko-Venäjän sulun lajin kilpailutoiminnasta. Syyskuussa omia Venäjä-ajatuksiaan esitteli myös muun muassa Kansainvälisen olympiakomitean (KOK) puheenjohtaja Thomas Bach, jonka mukaan sotaa vastustavat venäläisurheilijat voitaisiin kenties ottaa jatkossa mukaan urheiluliikkeeseen.
LUE MYÖS: Kansainvälinen nyrkkeilyliitto päästää venäläiset ja valkovenäläiset takaisin kehään
Jyväskylän yliopiston liikuntasosiologian emeritusprofessori Hannu Itkonen arvioi, että urheilun toimijakenttä on niin pirstaleinen, että täysin yhteneväistä linjaa Venäjä-kysymyksen suhteen on vaikeaa löytää.
– Urheilussa on paljon erilaisia toimijoita, jotka ovat erilaisissa positioissa ja tekevät omista lähtökohdistaan omia päätöksiään. Mutta Venäjän suhteen nämä ääripäät rupeavat varmaan olemaan tässä, Itkonen sanoo.
– Tarkoitan, että on selkeästi ehdottomia lajeja, jotka sanovat, ettei venäläisurheilijoiden paluuta voida harkitakaan niin kauan kuin sota jatkuu. Sitten toisessa päässä on tämä nyrkkeilyliitto, jota johtaa varsin todennäköisesti oligarkkirahalla venäläinen henkilö.
Suomen nyrkkeilyliitto päätti IBA:n linjauksen jälkeen, etteivät suomalaisnyrkkeilijät osallistu lajin kansainvälisiin kilpailutapahtumiin, joissa venäläiset ja valkovenäläiset urheilijat saavat edustaa maataan.
Ammattilaisjärjestöt määräävät tenniksessä
Suurista urheilulajeista tennis on ollut kenties Venäjä-aiheen näkyvin poikkeus. Venäjän ja Valko-Venäjän ammattilaispelaajat ovat saaneet pitkin vuotta osallistua neutraalitunnuksin rahakkaisiin yksilöturnauksiin, ja poikkeavan päätöksen on tehnyt vain Wimbledonin grand slam -turnaus.
Suomen tennisliitto vastustaa venäläisten ja valkovenäläisten kilpailemista, mutta ammattilaisjärjestöt ATP ja WTA ovat päättäneet toisin. Kansainvälisellä tennisliitto ITF:llä ei ole päätösvaltaa järjestöjen asioihin.
– Jos olen tulkinnut oikein ammattilaisjärjestöjen kommentteja, he perustavat päätöksensä siihen, että pelaajilla pitäisi olla yhdenvertainen oikeus ammattinsa harjoittamiseen. He eivät ole päätyneet sulkemaan pelaajia pois kilpailuista, kuten monessa muussa lajissa on tehty, Suomen tennisliiton toimitusjohtaja Teemu Purho kommentoi.
LUE MYÖS: Ruotsissa raivostuttiin kohupäätöksestä – venäläiset ja valkovenäläiset takaisin nyrkkeilykehään: "Skandaali"
Jalkapallossa Venäjä on suljettu tiukasti kilpailujen ulkopuolelle, mutta Valko-Venäjän maa- ja seurajoukkueet ovat saaneet osallistua Euroopan jalkapalloliitto Uefan kilpailuihin. Suomen palloliitto on ollut Valko-Venäjän osallistumista vastaan.
Hiihdossa kansainvälisen lajiliitto FIS:n pääsihteeri Michel Vion myötäili syyskuussa Bachin Venäjä-ajatuksia, mikä herätti kovaa vastustusta pohjoismaisissa lajiliitoissa. FIS:n on määrä tehdä Venäjä-linjauksensa tulevalle maailmancup-kaudelle lähiaikoina.
Demokratiakysymykset tapetilla
Itkonen arvioi, että Venäjän valtionjohdossa pitää todennäköisesti tapahtua muutoksia ennen kuin maan urheilijat voisivat päästä täysimääräisesti mukaan kisakentille. Ukrainan sodan loppuminen lienee paluun ehdoton vähimmäisehto.
Itkonen muistuttaa Venäjän ja Valko-Venäjän toimien rinnalla Qatarissa järjestettävästä jalkapallon MM-turnauksesta, joka häämöttää enää kuukauden päässä.
– Nämä tapahtumat nostavat urheilun lajiliitoille kovan kysymyksen siitä, miten urheilussa suhtaudutaan demokratiaan ja millä ehdoilla kansainvälistä urheilua ylipäänsä pyöritetään.