Kansainvälinen olympiakomitea lobbaa voimakkaasti venäläisurheilijoiden paluun puolesta Ukrainan sodasta huolimatta. Vaikka hyökkäyssota sivuutettaisiin, venäläisten kilpailemisen edessä on kuitenkin toinenkin merkittävä este: maan antidopingtoiminnan kelvoton tila.
Pääkuvan video: Katso torstain pitkän Tulosruudun juttu aiheesta!
LUE MYÖS: Hälyttävä tieto Venäjästä kyseenalaistaa KOK:n ja Wadan tulkinnan – olympiamitalistien testaaminen laiminlyöty täysin
Kansainvälisen olympiakomitean tahtotila on tullut viime viikkoina harvinaisen selväksi. Se haluaa puheenjohtajansa Thomas Bachin johdolla Venäjän urheilijat takaisin kansainvälisille kilpakentille maan säälimättömästä hyökkäyssodasta huolimatta.
Ennen kaikkea KOK vaikuttaa haluavan varmistaa sen, ettei sen päätuote olympialaiset koe arvonalennusta merkittävän urheilumaan puuttumisen vuoksi. Pariisin olympialaiset 2024 siintävät jo puolentoista vuoden päässä, ja kilpailu osallistumispaikoista on tietyissä lajeissa jo alkanut.
Ukrainan sodan sivuuttaneelta KOK:lta vaikuttaa kuitenkin unohtuneen yksi merkittävä kysymys venäläisistä urheilijoista: miten kattavasti ja luotettavasti heitä on testattu viimeisen vuoden aikana?
Norjan TV2:n selvityksen perusteella ainakaan Venäjän kotimainen antidopingviranomainen Rusada ei ole ollut aktiivinen testaaja, ja muun muassa maastohiihdon ja ampumahiihdon olympiamitalisteja Pekingistä 2022 on jätetty kokonaan testauksen ulkopuolelle viime vuonna.
Kansainvälisen antidopingväen matkustaminen Venäjälle on puolestaan sodan vuoksi tällä hetkellä turvatonta ja jossain tapauksissa lähes mahdotonta.
Suomen urheilun eettisen keskuksen eli Suekin pääsihteeri Teemu Japisson näkeekin, ettei Venäjää voi tästäkään syystä palauttaa kategorisesti takaisin kansainväliseen urheiluun.
– Venäjää koskeva antidopingkysymys on jäänyt Ukrainan sodan aiheuttaman moraaliseettisen ongelman taakse piiloon. Wada tekee arvion Rusadan tilanteesta, mutta minun käsitykseni mukaan Venäjällä ei ole uskottavaa dopingvalvontaa tällä hetkellä, Japisson sanoo.
– Siksikään pidä oikeana ratkaisuna, että venäläisurheilijat päästettäisiin kansainväliseen urheiluun.
Venäjän antidopingjärjestelmä ei ole missään vaiheessa päässyt uskottavalle tasolle sen jälkeen, kun maan valtiojohtoinen dopingohjelma paljastui Sotshin 2014 olympialaisten jälkeen. Myös maailman antidopingtoimisto Wada on tunnustanut Rusadan puutteellisuuden kansallisena antidopingtoimijana.
– Maailman antidopingjärjestelmä perustuu valtiosäädöksiin ja antidopingsäännöstöön. Siellä on hyvin tarkasti määritelty se, että kansallisen antidopingtoimijan on oltava riippumaton valtiosta ja urheiluliikkeestä. Tiedetään, että urheilu on hyvin tärkeä asia Putinin hallinnolle ja antidoping on Venäjällä täysin osa urheilua ja valtiota. Ei siellä ole näkemykseni mukaan riippumatonta antidopingtoimintaa, Japisson sanoo.
Venäläisurheilijoita nähtäneen Pariisin kisoissa 2024
Japisson uskoo, että kaikesta huolimatta Venäjä kuitenkin hyväksytään takaisin kansainväliseen urheiluun ja vielä tämän vuoden puolella.
– Luulen, että Pariisin kisoissa nähdään venäläisiä urheilijoita. Ei missään nimessä Venäjän lipun alla, vaan neutraaleina kilpailijoina. Luulen, että se on se kompromissi, mihin kansainvälinen urheilu menee. Kun tahtotila saada venäläiset urheilijat kisoihin on hyvin vahva, kyllä tässä varmaan kesään mennessä joitakin päätöksiä tulee, Japisson arvelee.
– Tämä näkyi myös Sotshin jälkeen, että KOK:n intressi oli pitää Venäjä mukana vaikka mitä tapahtuisi.
LUE MYÖS: Paluu lähestyy – venäläisurheilijoita kutsuttiin mukaan kilpailuihin: "Olemme valmiina osallistumaan"
LUE MYÖS: Yhdysvallat sallisi Venäjän paluun kansainväliseen urheiluun
Japissonin henkilökohtainen näkemys on, ettei Venäjää pitäisi hyökkäyssodan vuoksi hyväksyä lainkaan mukaan kansainväliseen urheiluun, mutta mikäli niin kuitenkin tapahtuu, pitäisi paluu hänen mukaansa toteuttaa samalla tavalla kuin se valtiollisen dopinghuijauksen paljastumisen jälkeen tehtiin.
– Se oli minun mielestäni hyvä ratkaisu, että ne, ketkä pystyivät osoittamaan olleensa dopingvalvonnan alla, pystyttiin ottamaan kilpailuihin, Japisson muistuttaa.
– Käytännössä se silloin merkitsisi niitä urheilijoita, jotka asuvat ja harjoittelevat ulkomailla. Eihän Venäjällä uskottavaa dopingvalvontaa tällä hetkellä ole.
Venäjää käsitellään Wadan seminaarissa maaliskuussa
Suomen antidopingtoiminnista vastaavan Suekin pääsihteerinä toimiva Japisson kertoo, että kansalliset antidopingtoimijat kokoontuvat seuraavan kerran maailman antidopingtoimiston Wadan järjestämässä seminaarissa maaliskuussa.
– Siellä käydään Venäjän tilannetta varmasti taas läpi, Japisson uskoo.
– Oletan, että Wada ei ole pystynyt tekemään kunnollista uudelleenarviointia siitä, millä tolalla Rusadan toiminta on tällä hetkellä. Kun maa on sodassa, valtio on kiristänyt otettaan kaikista asioista. Tällä logiikalla voi olettaa, että se on kiristänyt otettaan myös antidopingtoiminnasta entistä enemmän.
Wadassa toistuu sama kaava kuin Kansainvälisessä olympiakomiteassa. Itse instituutio suhtautuu Venäjään huomattavasti myötämielisemmin kuin iso osa sen jäsenmaistaan. Japissonin mukaan Wada ei ole esimerkiksi jakanut tietoa Venäjän tilanteesta niin avoimesti kuin moni olisi halunnut.
– Emme me kaikista asioista samaa mieltä ole, Japisson tunnustaa.
Wadan toiminta Venäjän valtiollisen dopingohjelman paljastuttua ei myöskään tyydyttänyt jäsenmaita.
– Kaikki merkittävät kansalliset antidopingtoimistot viestivät sitä, että sanktiot Venäjää kohtaan pitäisi olla kovempia.
Wadan kantoja osin selittää se, että jäsenmaiden ohella KOK ohjaa sen toimintaa. Äänivalta jäsenien ja KOK:n välillä jakautuu Wadassa tasan puoliksi. Toisaalta askelia parempaan suuntaan on myös otettu.
– Wadassa on tehty viime vuosina hyviä hallinnon uudistuksia, jotta Wada olisi entistä riippumattomampi. Säännöstöpohja ohjaa toimintaa tosi vahvasti. Kyllä myös KOK on näissä säännöstön laajennuksissa ollut mukana, Japisson kiittelee.
"KOK:lla selkeästi erilaiset intressit"
Japisson painottaa, että Suekin kanta venäläisten urheilijoiden paluuseen on joka tapauksessa kielteinen maan raukkamaisen hyökkäyssodan vuoksi.
– Mielestäni eurooppalaiset maat ja vaikkapa Pohjoismaat ovat hyvin ottaneet kantaa, että nyt ei ole oikea aika venäläisten paluulle. KOK:lla on selkeästi erilaiset intressit kuin useammilla Euroopan mailla ja niiden olympiakomiteoilla.
LUE MYÖS: KOK lähetti tyrmistyttävän paimenkirjeen – yritti puuttua jäsenmaidensa Venäjä-kantoihin: "Jotta he eivät allekirjoittaisi"
KOK on painottanut viimeaikaisissa linjauksissaan olympialiikkeen perustavanlaatuista sanomaa, jonka mukaan urheilijoita ei saisi syrjiä kansalaisuuden perusteella. Myös YK on kiitellyt KOK:n inklusiivista otetta.
Japisson ei sen sijaan ole yhtä vaikuttunut.
– KOK pyrkii mielestäni siihen vanhakantaiseen ohjenuoraan, että urheilua ja politiikkaa ei saa sotkea yhteen. Sodan ja rauhan kysymys on kuitenkin niin iso, että ne väkisinkin kytkeytyvät yhteen.
– Varsinkin kyseessä on Venäjä, missä urheilu on yksi pehmeän vallankäytön väline ja hyvin lähellä Putinin hallintoa. Putin käyttää urheilua todella vahvasti oman propagandansa välineenä sekä kansallisesti että kansainvälisesti. KOK ei ole ymmärtänyt sitä, että Venäjällä politiikka ja urheilu ovat niin vahvasti kytkeytyneet toisiinsa. Eikä KOK pysty myöskään kytkemään sitä irti omasta toiminnastaan johtuen siitä, mitä Venäjä on tehnyt, Japisson näkee.