Miksi koirien rekisteröinnistä pitää maksaa, ja mihin eurot käytetään? Ruokavirasto vastaa

Kaikki Suomessa syntyvät ja Suomeen tuotavat koirat pitää vastaisuudessa tunnusmerkintä eli siruttaa ja ilmoittaa Ruokaviraston koirarekisteriin.

Vanhat koirat olisi pitänyt ilmoittaa rekisteriin jo viime vuoden 2023 loppuun mennessä, mutta valtaosa niistä on edelleen rekisteröimättä.

Yksi syy jahkailuun saattaa olla maksu, joka rekisteröinnin yhteydessä peritään. Koiran pakollisesta rekisteröinnistä joutuu pulittamaan 10–19 euroa.

Lue myös: Koirarekisteriin ryntäys viime hetkellä, valtaosa yhä ilmoittamatta – seuraamusmaksu uhkana

Mikä rekisteröinnissä maksaa?

Miksi maksaa jostain, mistä ei saa mitään takaisin – vai saako? Mihin rekisteröintieurot käytetään?

Ruokaviraston eläinten merkinnän ja rekisteröinnin jaostopäällikkö Terhi Simonen-Jokinen kertoo, että rekisterimaksuilla katetaan kuluja, joita rekisteröinnistä, rekisterin ylläpitämisestä ja asiakaspalvelusta Ruokavirastolle koituu.

Ruokavirasto ostaa rekisteripalvelun toteutuksen ja asiakaspalvelun ulkopuolisilta toimijoilta.

Pohjimmiltaan koirien rekisteröimisen maksullisuus perustuu valtion maksuperustelakiin, jonka mukaan "julkisoikeudellisesta suoritteesta tulee periä suoritteen tuottamisesta valtiolle aiheutuneita kokonaiskustannuksia vastaava maksu".

Ruokavirasto on siten velvoitettu perimään sille koirarekisterijärjestelmän ylläpidosta aiheutuneet kustannukset järjestelmän käyttäjiltä.

Simonen-Jokisen mukaan nyt näyttää siltä, että maksut kattavat kulut aika hyvin.

Lue myös: Poliisi varoittaa: Voit menettää lemmikisi, jos nämä asiat eivät ole kunnossa

Tunnistatko lemmikkisi tästä? "Koiramatikka" huvittaa somessa

Toiveena edistää kasvatusta

Koiranomistaja ei varsinaisesti saa rahalla mitään näkyvää, kuten koirapuistoja tai hoivaa. Rekisteröintimaksu ei ole Ruokavirastolle tai valtiollekaan rahasampo.

Toiminnalla toivotaan kuitenkin olevan laajempaa merkitystä.

Maa- ja metsätalousministeriön mukaan pakollinen tunnistusmerkintä ja rekisteröinti saattavat edistää koirien vastuullista kasvatusta ja myyntiä ja sitä kautta parantaa koirien hyvinvointia.

Rekisteröinnillä pyritään esimerkiksi samaan näkyväksi niitä toimijoita, jotka myyvät huomattavia määriä joko maahantuotuja tai Suomessa tuotettuja koiria.

Näin uskotaan myös Ruokavirastossa.

– Koirarekisteri auttaa lisäksi eläintautien torjunnassa, vaikka onneksi Suomessa ei koiraeläintauteja paljon olekaan, Simonen-Jokinen toteaa.

Suomessa merkitään myös kamelieläimiä

Korien lisäksi Suomessa on tällä hetkellä rekisteröitävä nautaeläimet, lampaat vuohet ja hevoset. Myös poronhoitoalueen ulkopuolella pidettävät porot ja vankeudessa elävät kameli- ja hirvieläimet on mikrosirutettava. Kamelieläimillä tarkoitetaan esimerkiksi laamoja ja alpakkoja.

Poronhoitoalueella merkinnöt tehdään korvalovetuksella. Esimerkiksi sikaeläimiä rekisteröidään ryhmätasolla.

Lue myös: Uuden koirarekisterin väärinkäytöstä aloitettu jo ainakin yksi poliisitutkinta

Uusi pakollinen koirarekisteri hyväksyy virheellisetkin tiedot – Kai epäilee jonkun varastaneen pentunsa tunnisteen

Sekarotu on Suomen suurin rotu

Suomessa on Ruokaviraston arvioin mukaan noin 800 000 koiraa.

Simonen-Jokinen kertoo, että valtaosa niistä on sekarotuisia. 

Lue nyös: Eri maakunnissa suositaan eri koirarotuja, mutta jotain yhteistäkin koirarekisterissä on havaittu: "Isoimpana ryhmänä jokaisessa maakunnassa ovat..."
Lue uusimmat lifestyle-artikkelit!