Suurten kaupunkien kotihoidon peittävyydessä on merkittäviä eroja. Helsingin kaupungin terveydenhuollon johdossa pelätään, että sote-uudistus näkyy heikennyksinä kaupunkilaisten palveluissa.
Rahojen vähetessä keinoja haetaan muun muassa digitalisaatiosta. Helsingin kaupungin kotihoidossa etäkotihoito kasvaa 300 asiakkaan vuosivauhdilla.
– Mitä kuuluu? kysyy pirteä ääni videokuvan välityksellä.
Ääni kuuluu lähihoitaja Hanna Alenille ja toisessa päässä yhteyttä istuu etäkotihoidon asiakas Leena Särkisilta.
– Hyvää kuuluu. Ei ole mitään vaivoja. Aamulääkkeet olen ottanut. Pienellä rollaattorilenkillä ajattelin käydä. Onko siellä liukasta? vastaa Särkisilta.
Särkisilta saa puhelun joka päivä kello 11. Palvelu on asiakkaalle kätevä, sillä päätelaite avautuu koskematta, kun Helsingin kaupungin päästä otetaan yhteyttä. Mutta riittääkö tällainen palvelumuoto?
– Kyllä se minulle riittää. Minulla ei suurempia vaivoja ole. Pääsen itse kävelemään ulkona ja kaupassa. Mutta jos ei itse pääse kotoa ulos, silloin on tärkeää olla fyysinen kontakti.
2:59
Enemmän aikaa vaativimmille asiakkaille
Palvelun piirissä on nyt yli 600 asiakasta. Tarkoitus on laajentua kolmen sadan asiakkaan vuosivauhdilla.
– Pääosin asiakkaat ovat olleet tyytyväisiä. Tämä sopii sellaisille ihmisille, joilla kotihoidonkäynti voidaan korvata. Lääkkeistä muistuttamista, keppijumppaa, yksinäisyyden ja turvattomuuden lieventämistä, luettelee palvelupäällikkö Markitta Karvinen Helsingin kaupungilta.
Karvisen mukaan digitalisoituminen näkyy myös kentällä.
– Idea on keventää kotihoidon työtaakkaa, eli suoritamme osan käynneistä kuva- ja puhelinvälitteisesti. Kotihoidossa jää aikaa enemmän niille asiakkaille, jotka oikeasti tarvitsevat sitä aikaa enemmän, kertoo palvelupäällikkö.
Suurten kaupunkien kotihoidon peittävyydessä on merkittäviä eroja. Suurin peittävyys on Oulussa ja Turussa, pienin Espoossa ja Vantaalla.
2:00
"Palvelujen kriteerejä tarkasteltava uudelleen"
Sote-uudistuksen myötä Uudenmaan alue menettää nykyisestä rahoituksestaan 130 miljoonaa euroa muualle Suomeen, kertoo ministeriön laskelma. Helsingissä arvioidaan, että pääkaupungin osuus saattaa olla menetetystä potista karkeasti arvioiden lähellä sataa miljoonaa euroa.
– Vääjäämättä tämä tarkoittaa sitä, että samaa rahaa ei ole palveluihin käytettävissä kuin aiemmin eli meidän pitää tehostaa palveluja huomattavasti. Ja ihan varmasti myöskin palvelujen kriteerejä – palvelutasoa pitää tarkastella uudelleen, kertoo virastopäällikkö Juha Jolkkonen.
Ministeriö: Helsinki jäljessä tehokkuudessa
Etäkotihoito on osa pääkaupungin tehostamispyrkimystä.
– Helsinki tekee oikeastaan sitä työtä nyt, jota muu Suomi on joutunut tekemään. Taloudellinen kurimus on saapunut Helsinkiin myöhemmin kuin muu Suomi, kertoo ministeriön ylijohtaja Kirsi Varhila.
Varhilan mukaan palvelut tulisi tehdä tehokkaammin.
– Tämä ei suinkaan tarkoita sitä, että palvelutasoa pitäisi laskea, Varhila korostaa.
Muut kunnat seuraavat
Helsinki toimii etäkotikäynnissä tiennäyttäjänä.
– Tätä otetaan käyttöön parhaillaan useassa kunnassa. Olemme auttaneet niitä eteenpäin pääsemisessä.
Särkisilta pitää palvelusta senkin vuoksi, että hän on aina viihtynyt yksinään, mutta tärkeää hänelle on se, että joku kysyy "mitä kuuluu?".
– Siitä tulee mukava olo. Joku muistaa vielä, että olen vielä olemassa, Särkisilta sanoo hymyillen.