Uusi tieliikennelaki täyttää tänään vuoden – vaaralliset väärinymmärrykset alkoivat heti työllistää hinausfirmoja

4:28img
Vaarallinen väärinpysäköinti alkoi Helsingissä heti uuden lain ensimmäisenä aamuna vuosi sitten kesäkuussa. Katso videolta, mikä tällaisessa pysäköinnissä on pielessä ja mitä mieltä pysäköinnintarkastajat ovat lakiuudistuksesta.
Julkaistu 01.06.2021 14:44

Ville Järveläinen

Uusi tieliikennelaki astui voimaan päivälleen vuosi sitten 1. kesäkuuta 2020.

Yksi näkyvimmistä uuden tieliikennelain myötä tapahtuneista muutoksista kaupunkikuvassa on ollut kadun vasempaan laitaan pysäköimisen yleistyminen.

Toinen laajasti autoilijoiden omaksuma uusi vapaus on ollut kaistan valitseminen käännyttäessä.

Liikenneturva haluaa nyt nostaa esiin vuoden ikäisen lain haasteita.

Lue myös: "Huippukuljettajat eivät tee tällaisia virheitä" – uusi pysäköintisääntö johtanut erikoisiin suorituksiin Helsingissä, katso kuvat

Mistä viiden metrin sääntö katsotaan?

Vasempaan reunaan pysäköity auto ei enää kiinnitä ihmisten huomiota samaan tapaan kuin vielä runsas vuosi sitten, sillä nykyisin tällainen pysäköinti on täysin sallittua taajamassa.

Liikenneturvan yhteyspäällikkö Eero Kalmakoski kertoo tiedotteessa, että vasemmalle pysäköinti ja pysäköintikielto viiden metrin matkalla ennen suojatietä ovat aiheuttaneet paljon epätietoisuutta ja jopa vaarallista pysäköintiä.

– Helpointa on ajatella, että viiden metrin tila ennen suojatietä katsotaan aina pysäköintiin käytettävän puolen varsinaisen ajosuunnan mukaisesti. Pysäköidyn auton keulan tai perän suunnalla ei ole vaikutusta metrimääriin. Ajattele asia vain ajokaistaa ajavien autojen näkökulmasta. Näkyvyys suojatielle ei saa peittyä, Kalmakoski alleviivaa.

Ymmärrätkö valinnanvapauden oikein?

Kun risteävällä ajoradalla on ajosuunnassa kaksi tai useampia ajokaistoja, saa ajoneuvolla poistua risteyksestä sopivinta ajokaistaa käyttäen muu liikenne huomioon ottaen. Kääntyessä kaistan valinnanvapaus on ymmärrettävä oikein.

– Vaaratilanteita voi syntyä, jos kääntyvä auto kääntyy sopivaksi katsomalleen kaistalle, eikä ota samanaikaisesti viereisellä kaistalla tai perässä ajavia ajoneuvoja huomioon.

– Vastakkaisesta suunnasta samaan suuntaan kääntyvät eivät myöskään voi suuntamerkin perusteella päätellä, mille kaistalle ajoneuvo on kääntymässä. Jos liikennettä on runsaasti, turvallisinta on edelleen valita lähin kaista omasta suunnasta, Kalmakoski korostaa.

Lue myös: Miten autoilijat ovat ottaneet uudet säännöt haltuun? Poliisi: "Jos ei ole koskaan vilkaissutkaan tieliikennelakia, niin..."

Pyörätien jatke ja väistämissäännöt

Pyöräilijöiden ja autoilijoiden väliset väistämissäännöt eivät johda ainoastaan kuumana käyvään somekeskusteluun, vaan ne aiheuttavat joka päivä myös vaaratilanteita.

Vaikka ajoradan ylitykseen liittyvissä säännöissä ei tapahtunut autoilijoiden ja pyöräilijöiden kesken suuria muutoksia, voi tulkintaa vaikeuttaa se, että lain mukaiseen uuteen merkintätapaan siirtymäaika on vasta 1.6.2022 mennessä.

– Kun pyöräilijä tulee pyörätieltä ajoradalle, ajoradan ylityspaikka voi näkyä usealla eri tavalla. Se voi olla merkittynä pyörätien jatkeena, pelkkänä suojatiemerkintänä tai ajorata voi olla ilman merkintöjä.

Pyörätien jatke merkitään vain, jos ajorataa ajaville on osoitettu väistämisvelvollisuus liikennemerkillä: väistämisvelvollisuus risteyksessä (kärkikolmio), pakollinen pysäyttäminen (STOP-merkki) tai väistämisvelvollisuus pyöräilijän tienylityspaikassa (uusi liikennemerkki).

– Ensi kesään saakka tiemerkintöjäkin tärkeämpää on katsoa liikennemerkkejä ja varmistua väistämisvelvollisuudesta, Kalmakoski summaa.

Lue myös: Tällainen pysäköinti johtaa välittömään hinaukseen: "Todella huono uudistus"

Tuoreimmat aiheesta

Liikenne