Syyttäjä on nostanut syytteen jutussa, jossa epäillään, että kielletyn uusnatsijärjestö Pohjoismaisen vastarintaliikkeen (PVL) toimintaa on jatkettu laittomasti Kohti vapautta -liikkeen nimissä.
Syyttäjä Maija Päivinen kertoi keskiviikkona STT:lle, että syytteet on nostettu yhdeksää ihmistä vastaan.
Heitä epäillään laittoman yhdistystoiminnan harjoittamisesta. Yhdistyslaissa siitä on säädetty rangaistukseksi sakkoja.
Lue myös: Syyttäjä vaatii useille miehille ehdollista tai sakkoja – Itsenäisyyspäivän mielenosoituskulkueen kärjessä heiluteltiin hakaristilippuja 2018
Korkein oikeus määräsi PVL:n lakkautettavaksi viime vuoden syyskuussa. Jo sitä ennen liike oli määrätty väliaikaiseen toimintakieltoon.
Kiihottamisepäilyt edelleen syyteharkinnassa
Syytteen sisältö tulee julkiseksi, kun asian käsittely alkaa aikanaan Helsingin käräjäoikeudessa.
Syyttäjä Päivinen vahvisti kuitenkin, että syytteessä on kyse muun muassa mielenosoituksista Helsingissä toissa vuoden itsenäisyyspäivänä Tampereella vainojen uhrien muistopäivänä viime vuoden tammikuussa.
Lainvastaisen toiminnan epäillään jatkuneen toissa vuoden keväästä viime vuoden syksyyn.
– Kokonaisuus on tehty ympäri maata. Syyte on nostettu Helsingissä, koska siellä on tapahtunut useampi menettely, Päivinen kertoi.
Edelleen syyteharkinnassa on myös kaksi epäilyä kiihottamisesta kansanryhmää vastaan, jotka Päivisen mukaan liittyvät samoihin samoihin tapahtumiin kuin keskiviikkona nostettu syyte. Myös osa epäillyistä on samoja.
– Jos niissä syytteet nousevat, tulemme pyytämään, että ne liitetään tähän samaan käsittelyyn.
KKO: Tavoitteena natsi-Saksaa vastaava valtiojärjestys
KKO katsoi syyskuisessa lakkauttamispäätöksessään, että PVL oli toiminut olennaisesti vastoin lakia ja loukannut tai pyrkinyt loukkaamaan perustuslaissa ja kansainvälisissä ihmisoikeussopimuksissa turvattuja perus- ja ihmisoikeuksia.
Oikeuden mukaan väkivallan ja rikosten tekeminen oli osa järjestön toimintaa.
KKO:n mukaan PVL:n tavoitteena oli pitkälti natsi-Saksassa vallinnutta kansallissosialismia vastaava valtiojärjestys, jossa tietty kansanryhmä on nostettu muiden yläpuolelle.
PVL vetosi oikeudessa yhdistymisvapauteen ja sananvapauteen sekä siihen, etteivät yksittäisten ihmisten teot voi olla yhdistyksen vastuulla. KKO arvioi asiaa toisin.
– Yhdistyksen tavoitteena oli kansanvaltaisten rakenteiden kumoaminen tai muiden perus- ja ihmisoikeuksien olennainen vähentäminen. Yhdistyksen tavoitteet ja toiminta eivät saa yhdistymisvapauden tai sananvapauden suojaa, oikeus katsoi.
PVL:n lakkauttamista vaati Poliisihallitus. Asiasta käytiin oikeutta vuodesta 2017 lähtien.
Aiemmin Pirkanmaan käräjäoikeus ja Turun hovioikeus olivat PVL:n ja sen taustayhdistyksen Pohjoisen perinteen lakkauttamisen kannalla.
Suomessa yhdistyksen lakkauttaminen on erittäin harvinaista. PVL:ää ennen viimeksi lakkautettiin uusnatsi Pekka Siitoinin yhdistyksiä vuonna 1977.