Useita syytetään uusnatsijärjestö PVL:n toiminnan jatkamisesta – yhden syytetyn epäillään myös töhrineen synagogaa Turussa

Hakaristilippu lehtikuva 2018
Poliisi pysäytti Kohti vapautta -liikkeen marssin ja poisti marssijoiden hakaristilipun itsenäisyyspäivänä 2018. Lehtikuva

Luetuimmat

    Näytä lisää
    Julkaistu

    MTV UUTISET – STT

    Helsingin käräjäoikeudessa alkoi torstaina käsittely jutussa, jossa useita ihmisiä syytetään lakkautetuksi määrätyn uusnatsijärjestön Pohjoismaisen vastarintaliikkeen (PVL) toiminnan jatkamisesta.

    Korkein oikeus määräsi PVL:n lakkautettavaksi syksyllä 2020. Jo sitä ennen liike oli määrätty väliaikaiseen toimintakieltoon.

    Syyttäjän mukaan PVL:n toimintaa jatkettiin laittomasti vuosina 2019–2020 Kohti vapautta -liikkeen nimissä. Laittoman yhdistystoiminnan harjoittamisesta on yhdistyslaissa säädetty rangaistukseksi sakkoja.

    –  (Vastaajat) ovat nimellisesti edustaneet Kohti vapautta -liikettä, mutta tosiasiallisesti toiminnassa on ollut kyse Pohjoismaisen vastarintaliikkeen toiminnan jatkamisesta. Vastaajat ovat järjestäneet julkisia mielenilmauksia eri puolilla maata. Toiminnassa he ovat pitäneet puheita, jututtaneet ihmisiä kaduilla ja jakaneet ihmisille yhdistyksen toimintaan ja tavoitteisiin liittyvää materiaalia, syyttäjä Mika Lopmeri sanoi.

    Syyttäjä: Mielenilmauksessa poltettiin Israelin lippu

    Syyttäjän mukaan vastaajat järjestivät mielenosoituksia ja jakoivat lentolehtisiä muun muassa Helsingissä, Porissa ja Tampereella. Lentolehtisten sisällön osalta syyttäjä on nostanut myös syytteitä kiihottamisesta kansanryhmää vastaan. Tampereella tammikuussa 2020 järjestetyssä mielenilmauksessa poltettiin myös Israelin lippu, Lopmeri sanoi.

    Yhtä syytetyistä syytetään myös törkeästä tuhotyöstä. Syyttäjän mukaan mies töhri punaisella maalilla Turun juutalaisen seurakunnan synagogan ulkoseiniä 27. tammikuuta 2020. Töhrimisen lisäksi synagogan porttiin oli kiinnitetty kyltti, jossa oli syyttäjän mukaan nyrkin kuva ja juutalaisiin kohdistunut vihakirjoitus.

    Syyttäjän mukaan teosta tekee törkeän muun muassa se, että se ajoittui holokaustin muistopäivälle. Vuonna 2020 holokaustin muistopäivänä tuli kuluneeksi 75 vuotta siitä, kun Auschwitzin keskitysleirin vangit vapautettiin.

    Syytetyt ovat kiistäneet syytteet.

    Lue lisää aiheesta:
    Ääriliikkeet Käräjäoikeus Oikeudenkäynnit Korkein oikeus Kotimaa

     

    Lue myös:

      Uusimmat

      •