Uutta tilastotietoa suomalaisten kuolinsyistä: Korona näkyy jo tilastoissa "ylimääräisinä" kuolemina

Vielä huhtikuussa tästä oli epätietoisuutta, sillä kuolleisuusluvut koronakaudelta näyttivät yllättäen jopa pienemmiltä kuin keskiarvoissa. Kuolleisuuslukuja laskivat muun muassa liikennekuolemien ja tapaturmien väheneminen, kun ihmiset pysyivät kotona.

Nyt kuolleisuuskysymykseen on saatu vastaus, kun THL ja Tilastokeskus ovat julkaisseet uudet, pidemmälle kevääseen ulottuvat tilastot kuolemista. Korona todellakin jo näkyy Suomenkin kuolintilastoissa "ylimääräisinä" kuolemina.

Onneksi tilastot näyttävät myös siltä, että koronaepidemia on hiipumaan päin – ainakin tämän tautiaallon osalta. 

Suomessa on nyt  todettu kaikkiaan 6 443 varmistettua koronavirustartuntaa. Ylivoimaisesti eniten tartuntoja on pääkaupunkiseudulla. THL julkisti tänään uudet kuolleisuusluvut koronaepidemian ajalta, ja totesi että kuolleita on kaikkiaan 304. Määrä vastaa lähes täsmälleen sitä kuinka paljon kuolleisuusluvut ovat tänä aikana nousseet viime vuoden vastaavalta ajanjaksolta.

Normiviikossa kuolee noin tuhat suomalaista

Jos tarkastellaan kuolleisuuslukuja Suomessa tältä ja kolmelta edelliseltä keväältä, käy ilmi että normaalina keväänä Suomessa kuolee suunnilleen tuhat ihmistä viikossa. Niin on tänäkin keväänä. Keskimäärin Suomessa siis kuolee noin 150 ihmistä joka päivä. Tämä luku on hyvä pitää suhteutuksena mielessä, kun keskustellaan Suomen koronakuolemista.

Jos tarkastellaan kuolleisuutta viikoittain ja keskitytään nimenomaan koronaepidemian huippuviikkoihin, käy ilmi että kuolleisuudessa on nousua aiempiin vuosiin.

Viikoilla 13-18 on kuolleita yhteensä 6576 eli 5,5 prosenttia enemmän kuin viime vuonna. Samanaikaisesti mielenkiintoista on että vastaavan ajankohdan kuolleisuusluku on kuitenkin hiukan pienempi kuin suurena infuenssavuonna 2018. Influenssa siis on tilastollisesti vaikuttanut kuolleisuuslukuihin enemmän kuin korona – ainakin toistaiseksi.  

Jos kuitenkin vertaillaan nimenomana edellisvuoteen, kuolleita on noin 350 enemmän kuin vuosi sitten.

Naisilla kuolleisuus on kasvanut 6,3 % ja miehillä 3,1 %. Alle 70-vuotiaiden kuolleisuus on vähentynyt koronaviikoilla lähes 5 prosentilla. Kaikissa ikääntyneiden ryhmissä suhteellinen kuolleisuuden lisäys on 7-8 prosenttia.

Suomen luvut kansainvälisesti lohdullisia

Suomen 304 koronakuolemaa ovat kuitenkin kansainvälisesti mitattuna suhteellisen pieni luku, jos niitä verrataan moniin muihin maihin - myös jos luvut suhteutetaan väkilukuun.

Yhdysvallat on absoluuttisissa luvuissa täysin omassa mittaluokassaan: Yli 90 tuhatta kuollutta. Perässä tulevat Britannia, Espanja. Italia ja Ranska. Mielenkiintoista on myös se, että Kiinan viralliset luvut jäävät alle viiteen tuhanteen, vaikka koko koronaepidemia käynnistyi juuri sieltä. Kiinan lukujen luotettavuus onkin herättänyt maailmalla paljon kysymyksiä. Samantyyppisiä epäilyjä liittyy Venäjän tilastointiin.

Väestöön suhteutettuna kärjessä ovat Belgia (798 kuolemaa/miljoona asukasta), Espanja (599)  ja Italia (542). Suhteellisen korkealla myös Ruotsi (378 kuolemaa / miljoona asukasta). Suomen vastaava luku on vain 54.

Koronakuolemat jo vähenemään päin

Kiinnostavaa on myös se, mihin suuntaan epidemia on menossa. Suomi - kuten monet muutkin Länsi-Euroopan maat ovat jo selvinneet ainakin taudin ensimmäisestä aallosta siihen tilaan, että tartuntojen ja kuolemien viikkoluvut ovat vähenemään päin.

Rajoitustoimet ovat siis purreet – mutta tämä ei vielä tarkoita sitä että epidemia olisi ohi. Varovaisuus on edelleen tarpeen, erityisesti riskiryhmillä.