Puukkoja kuin partiolaisilla – uutuuskirja kuvaa räpmusiikin ja katujengien yhteyttä

Perjantaina 8. lokakuuta 2021 sosiaalisessa mediassa alkoi näkyä huolestuttavia viestejä Helsinkiin suunnitellun räpkonsertin alla. Ravintola Kaivohuoneella piti esiintyä artisteja, joilla on kytköksiä espoolaiseen katujengiin.

– Tiettekste mis on enemmä puukkoi ku partioaitan keskusvarastol? arvuuteltiin Tiktokissa konsertin mainoksen yhteydessä.

Soundcheck oli jo alkanut, kun poliisi keskeytti tapahtuman. Poliisi otti kahdesta autosta kiinni kymmenen miestä, jotka kuuluivat someräppäri Milan Jaffin jengiin.

Poliisi oli pistänyt stopin kahden jengin välisten kostoiskujen kierteelle. Vain kaksi viikkoa myöhemmin Ruotsissa murhattiin suosittu 19-vuotias räptähti Einár.

Näistä tapahtumista lähtien Suomessakin on keskusteltu gangstaräpin ja katujengien yhteydestä. Uhkaako meitäkin "Ruotsin tie"?

Perjantaina ilmestyneessä Janne Huuskosen ja Janne Ranisen kirjassa Pistooli Guccin laukussa – Räppi ja rikollisuus Suomessa ja Ruotsissa kerrotaan, että Ruotsissa räptähtien arki on muuttunut jo "sotatilaksi". Einár kulki ennen kuolemaansa luotiliiveissä ja vältteli tapaamisia tavalla, joka yleensä viittaisi vainoharhaisuuteen.

Suomessa lieveilmiöt eivät ole samalla tasolla, mutta hereillä on silti syytä olla, kirjan tekijät sanovat.

– En usko, että ongelmat ovat nousemassa aivan samanlaisiksi Suomessa. Meillä eivät segregaatio-ongelmat ole lähelläkään sitä tasoa kuin Ruotsissa, vastaavia rinnakkaisyhteiskuntia ei ole. Hereillä täytyy silti olla ja pitää kiinni niistä hyvistä asioista, joita meillä on, Raninen sanoo.

"Musiikkityyli ei tee rikolliseksi"

Räpin ja rikollisuuden välillä on vetovoimaa puolin ja toisin.

– Yksi räppäreistä sanoi kuulusteluissa, että siinä vaiheessa, kun hän alkoi räpätä ja sai faneja ja seuraajia sosiaalisessa mediassa, alueen oikeat gangsterit alkoivat hengailla hänen kanssaan. He olivat sellaisia tyyppejä, joille ei voi noin vain soittaa, mutta kun hänen suosionsa nousi ja hän alkoi erottua joukosta musiikin kautta, nämä kiinnostuivat hänestä, Huuskonen kertoo.

Räpin ja rikollisuuden suhde ei silti ole yksioikoinen.

– Ei räppi itsessään tee ketään rikolliseksi, sanoo Raninen.

Ruotsissa musiikkityylin suosio alkoi räpkollektiivi Kartellenista, jonka perustaneeseen kovien rikollisten ryhmään Raninen kuului. Kartellenin syntysanat riimiteltiin Riihimäen vankilassa, jossa Raninen ja hänen ruotsalainen rikoskumppaninsa istuivat elinkautista.

Ranisen tausta alamaailmassa avasi kirjan tekijöille kanavia haastatteluihin. Äänessä ovat muun muassa ruotsalaiset Sinan ja 23 sekä suomalaiset rikollisen räpin pioneerit BR ja E.N.R.P.

Tunnetuin räpin ja rikollisuuden yhdistäjä Suomessa lienee silti Milan Jaff, joka on taustaltaan Irakin kurdi. Huuskosen mukaan Jaffin toiminnasta paistaa vauhtisokeus.

– Hän on nuori kaveri, joka alaikäisenä pakeni vaikeita oloja yksin Euroopan läpi. Hänellä on ollut vahva tarve tulla nähdyksi. Julkinen urakin alkoi eräänlaisena somehauskuuttajana ja pikkurikollisena ennen kuin hän löysi räpin. Rikollisura päätyi sitten kovaa vauhtia seinään, Huuskonen sanoo.

Jaff tavoitteli vaikutusvaltaa jengijohtajana, mutta nyt hän istuu pitkää tuomiota. Seksuaalirikosten takia ura alamaailmassa lienee ohi, ja vapautumisen jälkeen häntä uhkaa maastakarkoitus.

Toinen kirjan kirjoittajista, Janne Huuskonen, on STT:n toimituspäällikkö. Jutun kirjoittaja Rami Mäkinen on vapaa toimittaja.

Lue myös:

    Uusimmat