Ruotsin rikollisjengien välinen sota on yhä raaempaa ja vailla armoa. Palkitun ruotsalaisen rikostoimittajan Diamant Salihun uutuusteos raottaa jengisodan alkupistettä – kaikki alkoi yhdestä riidasta.
Ruotsissa ystävien välisestä kärhämästä on roihahtanut vuosia kestänyt verinen jengisota, jossa ihmishengellä ei ole arvoa, ja huumekauppa, ystävyys, sukulaisuus ja jengikunnia kietoutuvat toisiinsa peruuttamattomaksi verkostoksi.
Diamant Salihu on haastatellut teoksessaan Tills alla dör rikollisjengien välisissä yhteenotoissa kuolleiden omaisia, jengiläisiä ja viranomaisia. Teosta varten Salihu on seurannut vuosia Ruotsin jengirikollisuutta.
Kirja julkaistiin syyskuun alussa suomeksi nimellä Kunnes kaikki kuolevat (Johnny Kniga, 2022).
Lue myös: Kun yhteiskunta lähti, kaaos tuli tilalle – kertomus Ruotsin jengirikollisuuden juurista
Lapsuudenystävät
Salihun kirjassa kerrotaan, että Ruotsin jengisodan syttymispäivän voi määritellä tarkkaan, 22. heinäkuuta 2015. Tuolloin tapahtui murha Järvan alueella Tukholmassa.
Järvassa sijaitsevat pahamaineiset Rinkebyn, Tenstan ja Husbyn lähiöt, jotka tunnetaan sosiaalisesta huono-osaisuudestaan.
Kirjassa kuvataan, miten kaikki alkoi kahden pojan välisestä riidasta.
16-vuotias Maslah kulki ystävineen Rinkebyssä. Hän kuului vanhemman Izzyn kanssa samaan kaveriporukkaan, joka oli erikoistunut varkauksiin ja murtoihin. Toisaalta rikokset olivat koventuneet jo edeltävänä vuonna, ja mukana oli huumekauppaa, ampuma-aseita sekä tappouhkauksia.
Monet tekijät olivat liian nuoria olemaan vangittuina tai he odottelivat oikeudenkäyntiä vapaana. Useat olivat karanneet nuorisokodistaan. Monet oli sijoitettu pois kotoaan, ja he olivat Ruotsin lastensuojelulle tuttuja.
Maslah sai kuulla, että vanhemmat kaverit olivat tuona heinäkuisena iltana ryöstäneet Forexin pisteen. Nuori poika ihmetteli, mistä kaverit olivat saaneet sisäpiirin vinkkejä siitä, mitkä ovat Forexin hälytysjärjestelmän heikkoudet.
Ryöstö oli ruotsalaismedian ykkösuutinen. Se levisi saman illan aikana myös kuin kulovalkea Rinkebyn nuorten keskuudessa. Kaikki puhuivat siitä.
Lue myös: MTV Tukholmassa: Rikollisjengien väkivalta on raaistunut – "Ennen ammuttiin varoitukseksi tai peloitellakseen, nyt ammutaan tappaakseen"
Maslahia ärsytti. Hän oli ollut mukana ryöstön suunnittelussa, mutta häntä ei ollut otettu keikalle mukaan. Ystävät ilkkuivat, kuinka häntä oli narrattu.
– Se antaa sulle omistaan. Sä saat kyllä fyffee! ystävä sanoi Maslahille.
Mutta Maslahia ei kiinnostanut raha. Hän halusi olla sillä keikalla mukana, josta kaikki puhuivat. Hän luuli myös Izzyn olleen ystävänsä.
Lopulta Maslahin onnistui tavata Izzy metroaseman lähellä.
– Sä saat sun osuutes, Izzy sanoi ja tarjosi 110 000 kruunua.
Silminnäkijänä naispappi
Samana iltana naispappi kulki kotiin töistä. Hän näki, kuinka nuori mies puikkelehti nuorten joukosta siirtolapuutarhapalstojen välissä kohti metsää. Poika juoksi kovaa.
Nainen näki, kuinka yksi nuorista kohotti aseen, ja ampui Izzyn perään useita laukauksia. Nainen arvioi pojan olleen noin parin metrin päässä ampujasta. Pappi kuitenkin luuli asetta leluksi, koska mies jatkoi juoksemista.
Lue myös: Katujengien liepeillä jopa kymmeniä alle 15-vuotiaita lapsia – fanittavat gangsta rap-ilmiötä ja jakavat someen väkivaltavideoita: "Sillä saadaan arvostusta"
Naapuri löysi Izzyn
Bromstenin rivitaloalueella ulkotöissä ollut nainen kuuli pamauksia. Nainen ihmetteli ääntä, mutta jatkoi puutarhanhoitoa. Hetken päästä metsänreunasta kompuroi esille tuntematon nuori mies. Hänen suustaan valui verta.
Mies vaikeroi, että häntä on ammuttu. Miehen lapaluiden välissä oli reikä.
Nainen auttoi miestä asettumaan puuportaille ja soitti puolisonsa kanssa hätäkeskukseen.
Nuori mies oli 19-vuotias Izzy ja hänen kuntonsa alkoi heiketä.
– Mä en haluu kuolla, mä en haluu kuolla, Izzy vaikeroi.
Kun poliisi saapui paikalle, Izzy oli tajuton. Häntä alettiin elvyttää.
Sitten saapui ambulanssikopteri. Izzy vietiin kopterilla Karoliiniseen yliopistosairaalaan.
Sairaalan ulkopuolelle saapui kolmisenkymmentä ihmisiä vielä samana yönä. Izzyn vanhempi veli oli yksi heistä. Tämä vaati päästä sisään. Syntyi kiista, ja poliisi joutui viemään veljen pois.
Vielä samana yönä Izzy kuoli.
Verinen kostonkierre jengien välille
Salihu kuvaa kirjassaan, kuinka jokin muuttui Ruotsissa pysyvästi sinä yönä.
Murha raotti kannen ja päästi valloilleen sosiaalisia ongelmia, jotka olivat jo pitkään muhineet pinnan alla. Kului vain muutama tunti, kun Izzyn ystävät jo kävivät neuvotteluja siitä, että joku kostaa kuoleman.
Izzyn lähipiirissä janottiin kostoa. 29 tunnin kuluttua Maslah soitti puhelun äidilleen.
– Joku jahtaa mua. Se haluaa tappaa mut, äiti kertoi poikansa sanoneen.
– Jos mä kuolen, kysy Shobrelta, se tietää.
Lue myös: MTV Ruotsissa: Yhä nuoremmat syyllistyvät vakaviin väkivaltarikoksiin, alaikäiset myös uhreina useammin – "16-vuotiaat sanovat haluavansa tappaa jonkun nyt, kun ei vielä tule elinkautista"
Ruotsissa jengisota vaatii kymmeniä henkiä vuosittain
Puhuttuaan äitinsä kanssa, Maslahia ammuttiin kello 2.40 Brommaplanin huoltoasemalla päähän. Huoltoasema sijaitsee kahdeksan kilometriä etelään Rinkebystä.
Kostonkierre jatkuu edelleen. Ryhmät Dödspatrullen ja Shottaz asettuivat jengisodassa vastakkain ja ammuskeluissa kuolee vuosittain kymmeniä ihmisiä. Vuonna 2020 jengisota vaati 47 henkeä.
Dödspatrullenin ydin muodostui myöhemmin Shobren lisäksi Makelelesta, Mussesta ja Talangista – kaikki Maslahin kavereita.
Myöhemmin poliisi kuunteli Izzyn veljen puheluita, joka niin ikään liikkui rikollispiireissä.
– Tiedätkö, mikä mua rauhottaa? Mä oon kostanu 20 tunnissa, veli sanoi.
Viranomaisarvioiden mukaan 600 000 ruotsalaista elää ongelmalähiöissä, joissa luottamus yhteiskuntaan, virkavaltaan ja sosiaaliviranomaisiin on heikkoa. Poliisin mukaan Ruotsissa on 52 eri jengiä ja niiden jäseninä on noin 15 000 henkilöä.
– Miksi nuoret miehet ovat kokeneet omakseen vain yhdenlaisen urapolun, rikollisuuden? kysyy Salihu teoksessaan.
Lue myös: Katujengien välistä väkivaltaista kostokierrettä puidaan oikeudessa: "Jos tapahtumaa ei olisi peruutettu, olisi käsittelyssä vakavia väkivaltarikoksia"
Jengi-identiteetti luo yhteisön
Monet jengeihin kuuluvista nuorista ovat Salihun mukaan eräänlaisessa välitilassa. He ovat maahanmuuttajataustaisia ruotsalaisia, jotka eivät samaistu vanhempiensa uskonnollisiin perinteisiin, mutta eivät myöskään integroidu ruotsalaiseen yhteiskuntaan.
He elävät kahden kulttuurin välissä, tuntematta yhteenkuuluvuutta yhteiskuntaan. Kavereista tulee tuki ja turva.
Salihun mukaan jengeihin houkutellaan mukaan jopa 13-vuotiaita. Rikoksista saa nopeasti suuriakin summia rahaa. Tätä hyödynnetään houkuttelussa. Lisäksi alaikäiset saavat lievempiä tuomioita.
Lue myös: MTV Uppsalassa: 6 rikollisjengiä ja 160 kovan luokan ammattirikollista piinaa kaupunkia – "Pelkään liikkua enkä halua lasteni kasvavan tällaisessa paikassa"
Ratkaisuna koulutus ja asuntopolitiikka?
Myös Suomessa on havahduttu rikollisjengien yleistymiseen. Toukokuussa someräppäri Milan Jaff tuomittiin kymmenen vuoden vankeuteen niin sanotussa katujengijutussa. Toinen päätekijä, Yahue Mahdi Mohamud, joka tunnetaan myös rap-artistinimellä Cavallini, tuomittiin 9 vuoden vankeuteen.
Kaksikon katsottiin suunnitelleen väkivaltaiskua Helsingin ravintola Kaivohuoneelle syksyllä 2021.
Juurisyitä rikollisjengien yleistymiseen ovat Salihun kirjan mukaan matala koulutus, työttömyys, köyhyys, terveydelliset ongelmat ja huono kielitaito. Se luo osattomuutta yhteiskuntaan.
Seurauksena voi olla segregaatio eli sosiaalistisen ryhmien eriytyminen tietyille asuinalueille. Tietyillä asuinalueilla voi asua paljon huono-osaisia ihmisiä, jotka eivät opi puhumaan kotimaan kieltä.
Salihun mukaan koululuokissa tulisikin kiinnittää huomiota syrjäytymisen ennaltaehkäisyyn.
Lisäksi rakentamalla erilaisia asuntoja yhdelle alueelle voidaan vaikuttaa siihen, etteivät ongelmat kasaudu tietylle asuinalueelle.
– Rinkebyn konflikti ei rajoitu vain sen osapuoliin ja uhreihin. Se leikkaa suoraan useisiin isoihin yhteiskunnallisiin kysymyksiin, kuten kriminaali- ja sosiaalipolitiikkaan, integraatioon, maahanmuuttoon, hyvinvointiin ja talouteen. Siksi konflikti lopulta koskettaa meitä kaikkia ja herättää kysymyksen, millaisessa yhteiskunnassa haluamme elää, Salihu kirjoittaa kirjassaan.
Lähde: Diamant Salihu – Kunnes kaikki kuolevat. Johnny Kniga, 2022.
9:38
Katso myös: Jengiväkivalta on noussut tärkeäksi vaaliteemaksikin Ruotsissa.