Häiriötekijöiksi ovat korona-aikana muodostoneet jo hammaspesun melu ja hissin käyttö. Riitoja viedään tavallista enemmän isännöitsijälle tai taloyhtiölle.
Useat viettävät päiviänsä nyt kotosalla, mikä on saanut monet närkästymään naapureistaan. Koirien räksytys, kenkien kopina, ja parveketupakointi ärsyttävät taloyhtiöissä normaalia herkemmin.
Korona-aikana isännöintifirmojen korviin on kantautunut tavallista enemmän valituksia. Kärhämiä on aiheutunut etenkin, kun ravintoloiden aukioloajat ovat tiukentuneet ja juhlijat siirtyneet yksityisasuntoihin.
– Ollaan vähän aikaa jossain kuppilassa, ja tullaan kotiin jatkamaan, niin kyllähän se kaikuu kerrostaloissa ja rivareissa, kertoo isännöitsijä Satu Laasonen ES-Isännöinnistä.
– Sitten soitetaan isännöitsijöille ja valitetaan, että naapurit juhlii kaiken yötä.
Kerrostalojen juhlijoissa ärsyttää myös parveketupakointi.
– Humalainen porukka juoksee parvekkeelle tupakalle, ja hajut tietysti kulkeutuvat joka paikkaan, Laasonen sanoo.
Taloyhtiötä vaaditaan sovittelijaksi
Asukkaiden keskinäisiä kiistoja viedään ärhäkkäästi myös taloyhtiöiden hallituksille. Naapureita syytetään jo vainoamisesta tai liian äänekkäästä hampaidenpesusta.
– Esimerkiksi lähdettiin vaatimaan, että taloyhtiön hallitus kieltäisi kello 22 jälkeen hampaiden pesun sähköhammasharjalla, kertoo Asukasliiton puheenjohtaja Hans Duncker.
Taloyhtiöt ovat määränneet ankariakin rajoituksia asukkailleen. Duncker kertoo, että Porissa erään taloyhtiön puheenjohtaja oli kieltänyt Espanjan-lomalta palannutta pariskuntaa käyttämästä hissiä näiden karanteenin aikana.
– On pikkuisen kohtuutonta, Duncker toteaa.
Tartunnasta tai karanteenista ei tarvitse ilmoittaa
Isännöintiin tai taloyhtiöille ei ole velvollisuutta ilmoittaa karanteenista tai eristyksesä, mutta käytännössä taloyhtiön hallitus saa rajata rakennuksessa liikkumista tai jopa hissin käyttöä.
– Siinä mennään jo aika pitkälle. Kyllähän ihmisten pitää päästä käymään kaupassa, apteekissa tai tarvittaessa koronatestissä, ihmettelee Tuomas Viljamaa, Isännöintiliiton vaikuttamis- ja tutkimusjohtaja.
– Mutta tietysti se on jokaisessa taloyhtiössä harkittava asia, että miten näitä sosiaalisia kontakteja vältetään, Viljamaa summaa.
Omasta terveydentilastaankaan ei kukaan ole velvoitettu kertomaan isännöinnille tai taloyhtiölle.