Moni pienpuolue on kerännyt pitkät ehdokaslistat. "Se on yksi lähtökohta vaalimenestykseen, muttei yksin riitä", sanoo politiikan tutkija Johanna Vuorelma.
Yhteensä 22 puoluetta on asettanut ehdokkaita kolmen viikon päästä pidettäviin eduskuntavaaleihin.
Viime vaaleissa edustajia sai kahdeksan vanhaa puoluetta ja silloinen tulokas Liike Nyt. Nyt läpimurtoa Arkadianmäelle hakee siis suurempi määrä puolueita kuin mitä sinne viimeksi valittiin. Seitsemälle puolueelle kyseessä ovat sikäli kohtalonvaalit, että jos ne eivät saavuta yhtäkään kansanedustajaa, ne putoavat puoluerekisteristä. Silloin ne joutuvat päättämään puolueen tulevaisuudesta ja siitä, yrittävätkö ne rekisteriin uudestaan.
Yliopistotutkija Johanna Vuorelma Helsingin yliopistosta hahmottelee, minkä mukaan pienpuolueiden menestymisen mahdollisuuksia voi arvioida.
Lue myös: Löydä sinulle sopivin ehdokas – MTV:n vaalikone on nyt auki
Lähtökohtaisesti pienpuolueita vastaan ovat taloudelliset resurssit, koska puoluetukea jaetaan kansanedustajien määrän perusteella. Suurten puolueiden etuna on myös niille kertynyt vapaaehtoisten verkosto, joka toimii kampanjaväkenä.
– Pienpuolueilla on vaikea ponnistaa lähellekään poliittista valtaa, Vuorelma sanoo.
Menestystä on usein tuonut se, jos mukana on näkyvä ehdokas. Viime vaaleissa tällainen oli kokoomuksen jättänyt kansanedustaja Harry Harkimo (liik.).
Juttu jatkuu videon jälkeen.
3:27
Läpivalaisu: Näin MTV:n vaalikone on rakennettu – “Me on haluttu kilpailijoista erottautua”
Ehdokkaat menestyksen edellytys, ei tae
Tällä kertaa näkyvyyttä vallan verkostoissa on Vuorelman mukaan saanut talousoikeistoa edustava liberaalipuolue. Se on nostanut esiin omaa leikkauslistaansa Twitter-kampanjalla.
Sillä on myös pienpuolueiden kattavimpiin kuuluva ehdokaslista, johon lukeutuu muun muassa ekonomisteja ja oikeustieteilijöitä, kuten tiedotusvälineissä haastatellut Sanna Kurronen ja Matti Muukkonen.
– Puolueella on lähes sata ehdokasta kymmenessä piirissä. Se on yksi lähtökohta vaalimenestykseen, mutta se ei toki yksin riitä, Vuorelma sanoo.
Puolue myös täyttäisi ideologisen kolon Suomen puoluekentällä. Vastaava talousoikeistolainen arvoliberaalipuolue löytyy monesta Euroopan maasta. Suomessa sellaisen vakiintuminen ei ole onnistunut.
Puolue kärkkyy paikkaa lähinnä Uudeltamaalta ja Helsingistä. Niistä eduskuntaan ponnisti myös sen henkinen edeltäjä nuorsuomalaiset, joka sai kaksi kansanedustajaa vuoden 1995 vaaleissa. Nuorsuomalaiset ei onnistunut uusimaan paikkojaan enää neljää vuotta myöhemmin.
Liberaalipuolue korostui pienpuolueiden joukossa maaliskuun alussa julkaistussa Ylen teettämässä gallup-kyselyssä. Tosin niin ikään kuun alussa julkaistut paikallislehtien gallupit Uudeltamaalta ja Helsingistä eivät povanneet puolueelle paikkoja.
Yli 2 400 ehdokasta
Yhteensä kevään vaaleihin on Manner-Suomessa asetettu 2 409 ehdokasta. Vaalipiirejä on 12.
Ehdokkaista noin 75 prosenttia eli selvä pääosa edustaa eduskuntapuolueita, jotka saivat paikkoja myös viime vaaleissa. Niiden ohella yli sata ehdokasta ovat haalineet kansalliskonservatiiviset pienpuolueet vapauden liitto ja Valta kuuluu kansalle (VKK).
Vapauden liitolla on 143 ehdokasta, jolla se asettuu kahden pienen eduskuntapuolueen eli Liike Nytin (177 ehdokasta) ja RKP:n (111 ehdokasta) väliin. VKK (107 ehdokasta) jää jonkin verran jälkeen RKP:stä.
Laitaoikeiston tulijoilla on yhteistä taustaa. Perussuomalaisista kesken kauden erotettu Ano Turtiainen hakee jatkokautta johtamansa VKK:n riveissä. Vapauden liitto on sekä perussuomalaisissa että VKK:ssa vaikuttaneen kaupunginvaltuutettu Ossi Tiihosen luomus.
Vuorelman mukaan puolueiden menestymisen mahdollisuuksia on vaikea arvioida. Hän huomauttaa, että laitaoikeisto kuuluu määritelmällisesti marginaaliin.
– Myös äänestysaktiivisuutta on vaikea ennakoida. Nykyjärjestystä kyseenalaistavilla usein äänestäminen ei ole keskeinen vaikuttamisen keino, hän sanoo.
Enimmillään yhdellä puolueella voi olla 217 ehdokasta. Eri vaalipiireissä solmitut vaaliliitot voivat pienentää lukua. Kaikki muut eduskuntapuolueet paitsi Liike Nyt ja RKP ovat ilmoittaneet asettaneensa täydet listat, jos vaaliliitot otetaan huomioon.
Lisäksi Ahvenanmaalla on 15 ehdokasta neljällä erillisellä listalla.
Pienikin voi olla monessa mukana
Jokainen ehdokkaita asettanut puolue on läsnä vähintään kahdessa vaalipiirissä. Jokaisessa ovat läsnä viime vaaleissakin paikkoja saaneet puolueet sekä vapauden liitto ja VKK.
Pelkkä piirien määrä ei tosin kerro kaikkea. Varsinkin pienten puolueiden ehdokasmäärät yksittäisissä piireissä voivat olla vähäisiä.
Esimerkiksi RKP on iloinnut, että puolue on ensimmäistä kertaa historiassaan mukana kaikissa Manner-Suomen vaalipiireissä. Neljässä eli joka kolmannessa piirissä puolueella on kuitenkin vain yksi ehdokas.
Toinen esimerkki on kristallipuolue, jolla on kussakin piirissä enimmillään viisi ehdokasta, vaikka puolue on läsnä kymmenessä eli lähes jokaisessa vaalipiirissä. Yhteensä puolueella on ehdokkaita alle 30. Kuudella puolueella on ehdokkaita tosin vieläkin vähemmän.
Väyrysen luomukset katoavat
Ehdokkaita suoraan vaaleihin saavat asettaa rekisteröidyt puolueet, joita on tukenut 5 000 äänioikeutettua kansalaista. Puoluerekisterissä on yhteensä 24 puoluetta.
Niistä vain kaksi ei ole asettanut ehdokkaita kevään vaaleihin. Ne ovat Paavo Väyrysen perustamat kansalaispuolue ja Seitsemän tähden liike.
Näissä vaaleissa Väyrynen on palannut keskustan ehdokkaaksi. Kansalaispuolue on yhdistynyt kristillisdemokraattien kanssa, mutta kummittelee yhä oikeusministeriön ylläpitämässä listauksessa.
– Kansalaispuolue ei ole virallisesti pyytänyt poistoa rekisteristä. Toki heidän ei ole sitä välttämätöntä tehdä, koska poisto on väistämättömästi edessä, sanoo erityisasiantuntija Laura Nurminen oikeusministeriöstä.
Myös tähtiliike katoaa rekisteristä automaattisesti näiden vaalien jälkeen. Puolue putoaa rekisteristä, jos se jää ilman edustajia kaksissa peräkkäisissä eduskuntavaaleissa.
Putoamisvaarassa on myös seitsemän muuta puoluetta: liberaalipuolue, piraattipuolue, eläinoikeuspuolue, feministinen puolue, kansalaisliitto (ennen itsenäisyyspuolue), korjausliike (ennen sininen tulevaisuus) ja Suomen kansa ensin.
Uutta nousua puoluerekisteriin voi helpottaa se, että vuoden 2021 alusta puolueen kannattajakortit on voinut kerätä sähköisesti. Rekisteriin on sittemmin noussut tai palannut kuusi puoluetta.
Vuorelma ei puhuisi varsinaisesti ryntäyksestä, mutta arvioi muutoksen helpottaneen puolueen perustamista. Osa tulokkaista on kertonut keränneensä kannattajakortit jopa päivissä.
– Jos ajattelee, miten samanmieliset kohtaavat verkossa erilaisilla foorumeilla, nyt koko poliittisen puolueen alun voi hoitaa verkossa, hän sanoo.
Kaikki ehdokkaat eivät kulje vaaleihin puolueiden kautta. Manner-Suomessa on yhteensä 16 valitsijayhdistyksen ehdokasta. Ehdokkaaksi pääsee sadan äänioikeutetun tuella.
23:53
Puolueiden eduskuntavaalivideot näyttävät tältä – MTV:n Vaaliraati antaa arvionsa