Vaihdevuosien hormonihoidoissa on tapahtunut kymmenen vuoden sisällä merkittävä muutos: annokset ovat entistä matalahormonisempia ja pienempiä.
Muutoksen taustalla ovat esimerkiksi hormonihoitoihin liittyvät riskit, Helsingin yliopistosairaalan Naistenklinikalta kerrotaan.
– Pitkään on ajateltu, että mitä suuremmat annokset, sitä suurempi riski, mutta yhtä lailla muutosta selittää se, että monilla naisilla oireet helpottuvat yhtä hyvin myös matalammilla annoksilla, Naistenklinikan osastonylilääkäri Tomi Mikkola toteaa.
Vaihdevuosioireiden tehokkain hoitomuoto on nimenomaan hormonihoito eli estrogeeni tai estrogeeni-progestiini. Samaisten naissukuhormonien tuoton loppuminen aiheuttaa naisille vaihdevuodet.
– Suomessa kyseisten hormonilääkkeiden myynti on hiljalleen laskenut, vaikkakin niiden kulutus on edelleen Suomessa korkeampaa kuin muissa Pohjoismaissa, Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) tutkimusprofessori Elina Hemminki kertoo.
Hemmingin mukaan tiedot hormonilääkkeiden vaikutuksista eri sairauksiin ovat yhä puutteellisia ja saattavat riippua niin lääkkeestä, annostuksesta, aloituksen ajankohdasta kuin käytön kestostakin.
Tiedetään kuitenkin, että erityisesti estrogeeni-progestiini-yhdistelmävalmisteisiin liittyy rintasyövän riski. Hormonilääkkeitä tulisikin aina käyttää vain oireiden hoitoon eikä tarpeettoman pitkään.
Rintasyöpäriski askarruttaa
Naistenklinikan Mikkola kertoo, että naiset murehtivat hormonihoidoissa useimmiten juuri rintasyöpäriskiä. Mikkolan mukaan riskiä voisi kuitenkin suhteuttaa niin, että esimerkiksi ylipaino on vähintään yhtä suuri riski kuin hormonihoito.
Mahdolliset edut ja riskit tulisikin Mikkolan mukaan aina arvioida asiantuntevan gynekologin kanssa. Jos suvussa on ollut rintasyöpää, on riski heti merkittävästi suurempi.
Jos vaihdevuosien hormonihoito aloitetaan oireiden hoitoon terveelle naiselle ennen kuudenkymmenen vuoden ikää, se pienentää riskiä sairastua sydän- ja verisuonisairauksiin, osteoporoosiin ja paksusuolen syöpään.
– Ikääntyminen ja vaihdevuodet itsessään nostavat riskiä näihin sairauksiin, ja niitä voi itse pyrkiä ennaltaehkäisemään huolehtimalla terveellisistä elämäntavoista, Mikkola kertoo.
Geelit ja laastarit pidettyjä
Suun kautta otettava tablettihoito on hormonihoidoista yhä selvästi suosituin, mutta hormonilaastarit ja erityisesti geelit ovat lisänneet suosiotaan viimeisten 5–10 vuoden aikana.
Tärkein syy liittyy Mikkolan mukaan siihen, että laskimotukosriski on ihon kautta annosteltavissa lääkkeissä merkittävästi pillerihoitoa matalampi.
Turun yliopistollisen keskussairaalan (Tyks) synnytys- ja naistentautiopin professori Päivi Polo kertoo, että Suomeen tuli tänä vuonna uusi tablettimuotoinen yhdistelmävalmiste, jossa on estrogeenin lisäksi batsedoksifeenia keltarauhashormonin eli progestiinin tilalla. Batsedoksifeeni ei ole hormonaalinen lääke.
– Batsedoksifeeni saattaa olla keltarauhashormonia turvallisempi ja vähentää yhdistelmähoidon riskejä, Polo sanoo.
Tupakointi voi aikaistaa vaihdevuosia jopa vuosilla
Osa naisista ei tunnista itsellään minkäänlaisia vaihdevuosioireita, osa kokee lieviä oireita, kun taas osalla oireet hallitsevat ja häiritsevät kaikkea olemista.
Kuinka suuri joukko naisia mihinkin ryhmään kuuluu, riippuu siitä, miten asiasta kysytään ja mikä määritellään haittaavaksi oireeksi, THL:n Hemminki kertoo.
Professori Päivi Polon mukaan vaihdevuodet alkavat keskimäärin 51-vuotiaana, mutta alkamisajankohta voi vaihdella suurestikin. Tyypillisesti vaihdevuodet alkavat 45–55 vuoden iässä.
Jos vaihdevuodet alkavat ennen neljänkymmenen vuoden ikää, puhutaan ennenaikaisista vaihdevuosista.
Ennenaikaisten vaihdevuosien hoitoon suositellaan lähes poikkeuksetta hormonihoitoa, mistä syystä nuoremmat naiset saavat siitä Kela-korvauksen 50 ikävuoteen asti.
Polon mukaan perintötekijät vaikuttavat vaihdevuosien alkamisajankohtaan jonkin verran, eli jos esimerkiksi äidillä vaihdevuodet ovat alkaneet aikaisin, kasvaa todennäköisyys samaan myös tyttärillä. Elämäntavoista tupakointi voi aikaistaa vaihdevuosia jopa vuosilla.
– Kyseessä on monipuolinen myrkky myös munasarjoille, Polo sanoo.
Uni heikentyy
Tyypillisimpiä vaihdevuosioireita ovat Polon mukaan kuumat aallot ja univaikeudet. Kuumiin aaltoihin voi liittyä hikisenä heräily useita kertoja yössä. Jotkut naiset eivät herää hikoiluvaiheessa, vaan vasta hikoilua seuraavaan paleluun.
– Tällöin unioireita ei pahimmassa tapauksessa osata yhdistää kuumiin aaltoihin, jolloin ongelma tulkitaan mahdollisesti lääkärissäkin elimelliseksi uniongelmaksi, johon määrätään unilääkettä. Vaihdevuosioireena myös uniongelmien ensisijainen hoito on kuitenkin hormonihoito.
Polon mukaan tyypillinen vaihdevuosioire on myös limakalvojen kuivuus. Joillekin vaihdevuodet tuovat mukanaan mielialaoireita, kuten masentuneisuutta, ahdistusta, aloitekyvyttömyyttä sekä burn out -oloa.
Vaihdevuosioireita voivat olla myös nivel- ja lihaskivut tai muistiongelmat, vaikkakin muistiongelmat ovat usein seurausta uniongelmista.