Lääkäri muistuttaa, että vaihdevuodet voivat oireilla myös unihäiriöinä.
Vaihdevuodet voivat oireilla monin eri tavoin, joista tutuimpia oireita ovat kenties kuumat aallot ja hikoilu. Nämä oireet voivat aiheuttaa myös unen katkeilua.
– Nyt on kuitenkin kirjaimellisesti herätty myös siihen, että uniongelmat ovat monelle naiselle merkittävin ja jopa ainoa vaihdevuosioire, naistentautien ja synnytysten erikoislääkäri Anna-Mari Heikkinen huomauttaa Terveystalon tiedotteessa.
Unettomuus ja unen laadun heikkeneminen voivat olla vaihdevuosien oire, vaikka muita oireita ei olisikaan.
– Vaihdevuosiin liittyvä unihäiriöiden kirjo on laaja: on nukahtamisvaikeutta, unen katkonaisuutta ja liian varhaista heräämistä.
Menopaussi
Vaihdevuosilla tarkoitetaan ajanjaksoja, jolloin munasarjojen toiminta heikkenee lopulta sammuen. Vaihdevuosien oireet johtuvat munasarjojen estrogeenituotannon vähenemisestä.
Menopaussilla tarkoitetaan viimeisiä, spontaanisti tulevia kuukautisia. Kriteerinä pidetään, että vaihdevuosi-ikäisen naisen kuukautiset ovat olleet poissa yli vuoden.
Keskimäärin tämä tapahtuu suomalaisnaisella 51 vuoden iässä, mutta menopaussi voi tulla aiemminkin esimerkiksi munasarjojen poiston, sädehoidon tai solunsalpaajahoidon seurauksena. Myös tupakointi aikaistaa menopaussia 1–2 vuodella.
Lähde: Terveyskirjasto
Heikkisen mukaan ennen haettiin apua pääosin muihin vaihdevuosien oireisiin, kuten siihen, että hikoilu haittasi työn tekemistä.
– Nyt yhä useampi vaihdevuosioireita epäilevä nainen tulee gynekologin vastaanotolle myös uniongelmissa ja tämä on hyvä asia. Jos uniongelmat eivät vaikuta vaihdevuosiin liittyviltä, hoitoa jatketaan muualla.
Lue myös: Keskity näihin asioihin vaihdevuosien aikana: "Viimeinen hetki havahtua"
Milloin lääkäriin?
Jos unihäiriöt alkavat tai selkeästi pahenevat suhteellisen nopeasti 40–60-vuotiaana, Heikkinen suosittelee hakeutumista gynekologin pakeille.
– Erityisesti, jos samaan aikaan alkaa esiintyä muita vaihdevuosioireita tai kuukautisten poisjääntiä.
Uniongelmat voivat vaikuttaa merkittävästi elämänlaatuun, joten Heikkinen suosittelee juttelemaan gynekologin kanssa hormonikorvaushoidon mahdollisuudesta. Heikkinen muistuttaa, ettei kokeilusta ole haittaa.
– Hormonikielteisyys ja kriittinen suhtautuminen hormonihoitoihin on lisääntynyt. Monet pelkäävät rintasyöpäriskiä, mutta alle 3–5-vuoden jatkuvalla lääkityksellä ei ole vaikutusta rintasyöpäriskiin, ja senkin jälkeen riski on suhteellisen pieni.
Myös Huomenta Suomessa aiemmin tänä vuonna vieraillut gynekologi ja kliininen seksologi Leena Väisälä totesi haastattelussa, että usein kielteinen suhtautuminen hormonikorvaushoitoon johtuu tiedonpuutteesta. Ennen hoidon aloittamista punnitaan aina hyödyt ja haitat.
– Koskaan ei saa reseptiä, jos arvioidaan, että haitat ovat suuremmat.
Katso Väisälän koko haastattelu alta
9:34
Faktatietojen lisäksi vaihdevuosista eli menopaussista liikkuu paljon virheellistä tietoa.
Lue myös: Tutkijat havaitsivat, mikä pienentää aivoverenkiertohäiriön riskiä vaihdevuosien jälkeen
Lue myös: Uusi laaja tutkimus: Näin vaihdevuosien hormonihoito vaikuttaa dementiariskiin
Lue uusimmat lifestyle-artikkelit!
Lähteet: Terveystalo, Terveyskirjasto