Käytettyjen autojen tuonti ulkomailta kasvaa kohisten ja toiminta muuttuu yhä ammattimaisemmaksi. Räätälöity tuonti asiakkaan tarpeiden mukaan synnyttää samalla uutta yritystoimintaa Suomeen.
Autoja on tuotu ulkomailta aina, mutta kolme vuotta sitten tuonti lähti selvään kasvuun. Tuonti on karkeasti tuplaantunut lyhyessä ajassa. Vuonna 2020 Suomeen tuotiin jo 50 000 käytettyä vaihtoautoa. Niistä 5000 oli pakettiautoja.
– Ennen se oli vähän sellainen huviretki Saksaan ja tuliaisena tuotiin auto. Nyt toiminta on ammattimaistunut ja päämaa juuri nyt on Ruotsi, huomauttaa Autotuojat- ja teollisuus ry:n toimitusjohtaja Tero Kallio.
Alkuvuodesta uuden autoliikkeen Joensuuhun perustanut Joni Ahonen korostaa, että toiminta on ammattimaistunut myös lähtömaassa, siellä mistä autoja haetaan.
– Esimerkiksi Saksassa on yrityksiä, jotka ostavat ajoneuvoja puhtaasti ulkomaille myyntiä varten. Siellä on huomattu, että Suomessa ja Itä-Euroopan maissa on kysyntää, Ahonen arvioi.
– Toiminta on hyvin läpinäkyvää. Autot dokumentoidaan hyvin tarkasti, jopa kiveniskuja myöten.
Päästöt huolena
Kallio arvioi, että ammatikseen vaihtoautoja Suomeen tuovia yrityksiä on jo kolminumeroinen luku. Osa on hyvinkin pieniä mikroyrityksiä eikä kokonaismäärästä ole tarkkaa arviota.
Suomeen ulkomailta tulevat vaihtoautot ovat yhä uudempia.
– Autoveron takia Suomessa ostetaan kalliita autoja uutena suhteessa vähemmän kuin esimerkiksi Ruotsissa. Käytettyjen ostoon menee miljardi euroa vuodessa ulkomaille, Kallio muistuttaa.
Nykytilanteessa valtiolle syntyy verotappioita. Kallio sanoo, että valtio suorastaan kannustaa tuomaan käytettyjä autoja ulkomailta.
– Kun autoveroa määritetään, käytettyjen tuonnissa sovelletaan 1015 prosentin epävarmuusvähennystä.
Autoverotus on päästöpohjainen. Vero kevenee merkittävästi, kun tehokkaan ja isopäästöisen auton tuo maahan käytettynä.
Kallio ei pidä ilmiötä toivottavana, mutta ymmärtää liiketoiminnan, koska kysyntää on paljon.
– Tuontiautot ovat usein isoja dieseleitä, joiden päästöarvot ovat korkeita ja käyttöikä pitkä. Ilmastosyistä se ei ole toivottava suunta, Kallio alleviivaa.
Yhä useampi hybridi
Vaihtoautojen tuonti nostaa osaltaan myös Suomen autokannan ikää, jota osassa maata pidetään ongelmana jo nyt.
Puhtaasti räätälöityyn tuontiin keskittyvä autokauppias ei hätkähdä väitteistä.
– Nykyisin kysytyimmät tuontiautot ovat vähäpäästöisiä vaihtoehtoisella polttoaineella toimivia ajoneuvoja, hybridejä. Meidän leveysasteella ei vielä hirveästi ole kaasukäyttöisiä, kun tankkauspisteistä on pulaa, mutta sähköpolttoaineyhdistelmät ovat yleisiä, Joni Ahonen listaa.
Tero Kallio ihmettelee miksi Suomesta ei viedä autoja ulkomaille. Ruotsista vietiin vuonna 2019 noin 110 000 autoa ja samaan aikaan sinne tuotiin vain 10 000 autoa.
– Suomesta voitaisiin viedä esimerkiksi Baltiaan, Puolaan ja ItäEurooppaan, Kallio uskoo.
Neliveto paku Ruotsista
Räätälöity tuonti ulkomailta kohdistuu pääosin käyttöautoihin. Asiakas määrittelee tarpeensa ja toimintaan erikoistunut autoliike etsii parhaan vaihtoehdon.
– Suurin asiakasryhmä on perheet, jotka etsivät tilavia farmareita tai vastaavia, Ahonen miettii.
Suomessakin vaihtoautoja riittää, mutta ulkomailta haetaan alhaisemmilla kilometrimäärillä parempia varusteita. Myös hinta on kilpailukykyinen. Joskus Suomesta ei löydy sopivaa autoa.
– Me etsittiin perhe- ja työkäyttöön sekä harrastuksiin sopivaa viisipaikkaista pakettiautoa nelivedolla. Vaihtoehtoja ei Suomessa ollut, mutta Ruotsista löytyi, sähkömiehenä työskentelevä Sami Kuronen kertoo.
– Yleensä varustelutaso on Suomen vaihtoautoissa huonompi ja niillä on enemmän ajettuja kilometrejä takana, pohtii perheensä hybridin hankinnassa mukana ollut Arto Koukku.
Lisävarusteista näyttää tulleen merkittävä tekijä vaihtoautokaupassa. Suomalaiset ovat yhä tietoisempia lisävarusteiden merkityksestä jälleenmyyntiarvoon.
– Asiakkaat tiedostavat tarkasti millaisia lisävarusteita toivovat. Varusteiden vaikutuksen huomaa myös selkeästi merkkikohtaisesti, koska yhdessä automerkissä tietty varuste painaa enemmän kuin toisessa, huomauttaa Kamux Lempäälän myyntipäällikkö Arttu Purtanen yhtiön tiedotteessa.
Automatiikkaa edesauttavien lisävarusteiden kysynnän uskotaan lisääntyvän entisestään.
– Kaikki ajamista avustavat toiminnot tulevat olemaan yhä kysytympiä, Purtanen arvioi.
Uusien kauppa piristymässä
Koronapandemian aikana vaihtoautokauppa on käynyt kohtuullisen hyvin, paikoin jopa ennätysmäisesti. Sen sijaan uusien kauppa on kitunut.
Maaliskuussa rekisteröinnit kääntyivät pitkästä aikaa kasvuun, mutta ensimmäisen kvartaalin myyntimäärä jää vielä niukasti viime vuoden vastaavista luvuista.
– Koronatilanne leikkaa vielä ensirekisteröintejä, mutta näkymät ovat jo selvästi viime vuotta paremmat. Ensimmäistä kertaa sitten viime vuoden tammikuun ensirekisteröintien määrä kasvoi yli 10 000 henkilöautoon, kertoo toimitusjohtaja Pekka Rissa Autoalan Keskusliiton tiedotteessa.
Ladattavien autojen kysyntä kasvoi maaliskuussa selvästi alkuvuoteen nähden. Lähes kolmannes uusista henkilöautoista oli ladattavia. Ladattavien hybridien osuus oli 21,1 prosenttia ja täyssähköautojen 7,6 prosenttia.