Kokkolassa toimiva kiinalaistaustaisen omistajan turkistarha on alkanut lopettaa kettuja ravinnonpuutteen vuoksi, uutisoi Svenska Yle.
Tarha joutui aiemmin kohun keskelle sen yritettyä rahdata sinikettuja Kiinaan siitostoimintaa varten. Tuolloin paikalliset tarhaajat osoittivat tarhalla mieltään.
Lisäksi rehuntoimittaja katkaisi yhteistyön tarhan kanssa, jolloin ketuille ei toimitettu enää ruokaa, mikä ajoi yrittäjän lopettamaan eläimet.
– Emme enää pysty ruokkimaan kettuja, koska kukaan ei halua myydä meille rehua, tarhan omistaja Pan Jianping sanoo Ylen haastattelussa.
Lue myös: Turkiskiista syvenee Pohjanmaalla: Rehutoimitukset katkaistu, kiinalaistarhaajaa painostetaan myymään eläimet Suomeen
Sinikettujen matka Kiinaan ei lopulta tyssännyt tarhaajien protestiin, vaan EU-säädöksiin, jotka kieltävät ulkomaisia rekkoja saapumasta tyhjinä Suomeen tekemään toimeksiantoa.
Svenska Ylen mukaan tarhaaja arvioi tekevänsä kohun takia kaikkiaan 1,5 miljoonan euron tappiot. Pan Jianping kertoo Ylelle, että pelkän lennon peruuntuminen Kiinaan maksoi hänelle 700 000 dollaria.
Tarhaajat yrittivät ostaa eläimet
Kettujen siirtoa protestoineen Rannikon Turkistuottajat ry:n puheenjohtaja Arto Isopahkala kertoo MTV Uutisille, että yhdistyksen jäsenet neuvottelivat kettujen ostosta kiinalaistaustaisen tarhaajan kanssa.
Kaupat kaatuivat lopulta siihen, ettei tarhan kettujen alkuperää pystytty varmistamaan.
– Meillä oli ehtoja, joita ei saatu täyttymään. Suurimpana oli, että eläinten oikea alkuperä olisi kerrottu meille.
Arto Isopahkalan mukaan tila on ollut vielä joulukuussa tyhjillään, joten on selvää, että eläimet on ostettu jostakin päin Suomea.
– Kettuja on haalittu jostain paikoista, mitä emme tiedä. Tarhaaja halusi selvästi suojella henkilöitä, joilta hän on saanut kettuja ostettua.
Lisää aiheesta: Kokkolan sinikettujen tapauksessa käänne: Kuljetukseen tarkoitetut autot lähtivät matkaan ilman eläimiä – peruuntuuko turkiseläinten toimitus Kiinaan?
Yhdistyksen jäsenet eivät saa alan omien sertifiointisääntöjen mukaan ostaa eläimiä toimijoilta, joita ei niin ikään ole sertifioitu. Alan omat säädökset ovat Isopahkalan mukaan hieman korkeammat kuin mitä lain kirjain vaatisi.
– Kiinalainen tilallinen oli hakenut jäsenyyttä, mutta sitä ei voitu myöntää. Kyseinen henkilö oli eläinten viejälistalla eli hän on aikaisemmin vienyt siitoseläimiä ulkomaille ja säädöstemme mukaista toimintaa ei ole viedä esimerkiksi Kiinaan.
Tarhaajat pelkäävät alan puolesta
Alueen turkistarhaajat vastustavat sinikettujen vientiä Kiinaan, sillä yrittäjät kokevat toiminnan vahingoittavan Suomessa pitkään tehtyä jalostustyötä ja sen tulosten päätymistä kilpailijamaiden käyttöön.
Tarhurit ovat olleet käärmeissään myös eläinten kohtelusta, mikä on heidän mukaansa huomattavasti villimpää Kiinassa kuin Suomessa.
– Kilpailuetu on hirvittävän suuri. Aivan sama, mihin teollisuudenalaan vertaa, niin perusperiaate on sama. Kun Kiina saa käsiinsä jotain, se kopioi sen ja tekee halvemmalla, koska siellä ei ole samanlaisia kriteereitä, määräyksiä eikä palkkatasoa, Arto Isopahkala summaa.
Tarhaajien alkuvuoden protestista teki Isopahkalan mukaan merkittävän se, että muut tarhaajat saivat ajoissa ennakkotietoa, että keskeisellä paikalla sijaitsevalta tilalta aiottiin viedä siitoskettuja Kiinaan.
– Tarhaajat eivät ole koskaan hyväksyneet siitoseläinten vientiä, mutta sitä on tehty niin sanotusti salassa eli eläimet on kerätty esimerkiksi jollekin syrjäiselle tilalle pois silmistä. Ensimmäistä kertaa pystyimme alan sisäisesti reagoimaan ja näyttämään, mitä mieltä olemme asiasta.