Yritykset osaavat jo varautua pitkien ulkomaankomennusten vaatimaan paperisotaan, mutta muutaman päivän mittaisiin työkeikkoihin vaadittavat luvat tulevat usein yllätyksenä. Monet maat ovat tuntuvasti kiristäneet työlupakäytäntöjään.
Jos suomalaisyrityksen työntekijä lähtee kahdeksi päiväksi vaikkapa koulutustehtäviin maailmalle, siihenkin tarvitaan todennäköisesti työlupa. Tuottavaa työtä varten tarvitaan useisiin maihin työlupa ensimmäisestä päivästä lähtien”, muistuttaa konsulttiyhtiö KPMG:n partneri Annika Sandblom.
Suuri muutos 10 vuoden aikana
Monimutkaiset lupakäytännöt aiheuttavat eniten päänvaivaa yrityksille, joilla on toimintaa eri puolilla maailmaa. Esimerkiksi Wärtsilässä on vuosittain käynnissä 70–100 voimalaitosprojektia ympäri maailmaa. Projekteissa työskentelevien wärtsiläläisten työkomennukset kestävät tyypillisesti 3–24 kuukautta ja heille hankitaan aina asianmukaiset luvat.
– Muutos työlupakäytännöissä on ollut merkittävä viimeisten 10 vuoden aikana. Työlupien hankkimisen lisäksi myös komennusten seuranta ja henkilöverotuksen järjestäminen kohdemaassa ovat muuttuneet työläämmiksi, kertoo johtaja Janne Wessman Wärtsilän voimalaitosten rakennuttamispalveluista.
Keskeinen syy työlupasäännösten tiukentumiseen on Annika Sandblomin mukaan tiedonsiirron kehittyminen.
– Lupakäytäntöjen muuttumiseen vaikuttaa digitalisaatio: tiedonsiirto eri viranomaisten välillä sujuu nyt nopeammin kuin ennen.
Trumpin valinta johti protektionismin nousuun
Toinen syy työlupabyrokratian kiristymiseen on protektionismin nousu: osa maailman maista haluaa kiivaasti suojella oman maansa työvoimaa. Yksi kaikkein protektionistisimmista maista on Yhdysvallat. Yritykset osaavat jo varautua maan työlupalinjaan, mutta presidentti Donald Trumpin kausi on Sandblomin mukaan osoittanut, että poliittiset päätökset voivat muuttaa käytäntöjä hyvinkin nopeasti.
– Kanadan puolella käytännöt ovat joustavampia. Teknologiayritykset ovatkin puolivakavissaan miettineet, että Piilaakso pitäisi siirtää Kanadaan.
Lupakäytännön kiristyessä myös sääntöjen kiertämisestä ja rikkomisesta seuraavat rangaistukset ovat muuttuneet aiempaa ankarammiksi. Sandblom korostaa, että sanktiot voivat olla vakavia ja yritys voi joutua paikallisten viranomaisten mustalle listalle. Aasian maissa voi uhata jopa vankilatuomio.
– Yritysten pitää tajuta, että on riskejä, joista ei selviä rahalla. Työlupamääräysten rikkomisesta voi seurata todella isot sanktiot: esimerkiksi suuret sakot tai vieläkin pahempaa: maahantulokielto yksittäiselle ihmiselle tai jopa koko yritykselle.
Sandblomin mukaan Afrikka on erityisen haastava alue työlupa-asioiden suhteen. Maanosassa on vallalla erilainen aikakäsitys kuin Pohjois-Euroopassa. Kiinassa taas syrjäisempien alueiden viranomaiskäytännöt saattavat olla kirjavia.
– Kiinalaisilla viranomaisilla on täysi oikeus vaatia lisää dokumentteja niiden rinnalle, joita aiemmin on vaadittu. Todistusten tulee olla myös olla oikealla tavalla leimattuja, vaikka Suomesta voi olla todella vaikea löytää leimasimia.
Sandblomin tiimi Suomen KMPG:ssä on kasvanut parin viime vuoden aikana nopeasti. Nyt heitä on 44 ihmisen joukko hoitamassa työlupakoordinointia ja huolehtimassa työntekijöiden sosiaaliturvasta ja verotuksesta maassa kuin maassa. Asiakkaat tulevat ympäri maailmaa, mutta huomattava osa niistä on kansainvälisesti toimivia suomalaisyrityksiä.