Vain pieni osa EU-maiden palautuspäätöksistä saadaan pantua toimeen – tämä on suurin ongelma

Viime vuonna EU-maissa annettiin unionin ulkopuolelta tulleille ihmisille 484 160 maastapoistumismääräystä.

Tilastot osoittavat, että toteutuneiden palautusten määrä on huomattavasti pienempi. Onnistuneita palautuksia oli 111 185 kappaletta. 

43,1 prosenttia paluista oli vapaaehtoisia, 56,9 prosenttia niin sanottuja pakkopalautuksia. Lähtökäskyn saaneiden joukossa oli eniten marokkolaisia, algerialaisia ja afganistanilaisia.

Vuositilastojen vertaaminen edeltäviin vuosiin on hankalaa poikkeuksellisten koronavuosien takia. Neljännesvuosittain tehtävistä tilastoista kuitenkin selviää, että onnistuneiden palautusten määrä suhteessa annettuihin palautuspäätöksiin on hienoisessa kasvussa.

– Suunta on oikea, mutta määrät eivät vielä ole sillä tasolla, jolla niiden pitäisi olla. Varsinkin vapaaehtoisten paluiden määrä ja osuus on kasvamassa, mikä on ilahduttavaa, sanoo Mari Juritsch.

Suomalainen Juritsch työskentelee EU:n palautuskoordinaattorina. Virka perustettiin vuonna 2022 tehostamaan ja yhtenäistämään palautusprosesseja EU:ssa.

– Tehtäväni on saada EU:n yhteinen palautusjärjestelmä toimimaan.

Yhteistyössä haasteita

Juristchin mukaan EU:ssa on noin 20 yhteistyöryhmää ja -verkostoa, joiden tehtävänä on keskustella palautuksista ja takaisinotoista. Määrä on suuri verrattuna mihin tahansa politiikka-alueeseen.

– Silti en ole voinut olla huomaamatta, että jäsenvaltioilla on taipumusta pitää palautuksia kansallisena tehtävänä sen sijaan, että ajateltaisiin ja toimittaisiin yhtenäisesti.

Juritschin mukaan koordinaatio ei aina toimi jäsenmaissa edes kansallisten viranomaisten välillä. Harvassa maassa on tahoa, jonka nimenomaisena tehtävänä on palautusten hoitaminen. Vastuita on jaettu eri viranomaisille.

Juritsch on nähnyt, että koordinaatio on viime vuosina parantunut niin kansallisella tasolla kuin EU-maiden välillä. Silti unionia vaivaa yhä yhteisen tilannekuvan puute.

– Pitäisi olla samalla sivulla siitä, mikä on tilanne palautusten suhteen ja miten se on kehittymässä. Tämä loisi pohjaa yhteiselle suunnittelulle, voimavarojen kohdentamiselle ja uusien työkalujen käytölle.

Palautusten tehostamista ovat viime aikoina edesauttaneet muun muassa rajavartiovirasto Frontexin tukipalveluiden hyödyntäminen sekä takaisinoton yhdistäminen viisumikäytäntöihin kolmansien maiden kanssa.

Lue myös: Frontex: Laittomat rajanylitykset EU:hun vähentyneet lähes puoleen kuluvana vuonna

Moni painuu maan alle

Palautettavista useimmat ovat joko kielteisen turvapaikkapäätöksen saaneita, viisumin rauettua maahan jääneitä tai rikosten perusteella karkotettavia.

Juritschin mukaan suurin ongelma palautuksissa on palautettavien yhteistyöhaluttomuus. Moni heistä painuu maan alle.

– Moni työskentelee harmaassa taloudessa pysytellen aktiivisesti poissa viranomaisten näköpiiristä ja kaikista vaikeuksista.

Viranomaisten välttely ja harmaassa taloudessa työskentely tekee monista myös haavoittuvaisia ihmiskaupalle, Juritsch sanoo.

Osaa palautettavista ei ole mahdollista palauttaa palautuskiellon takia. Sen mukaan ketään ei saa palauttaa alueelle, jossa häntä uhkaa kuolemanrangaistus, kidutus, vaino tai muu epäinhimillinen tai ihmisarvoa loukkaava kohtelu.

Muutoksia turvapaikkamenettelyihin tulossa

EU:ssa hyväksyttiin viime keväänä uusi muuttoliike- ja turvapaikkasopimus. Se astuu voimaan vuonna 2026.

Sen osana EU:n ulkorajoilla otetaan käyttöön rajamenettely. Menettelyssä ne turvapaikkahakemukset, joita kriteerien perusteella pidetään epätodennäköisinä menestymään, käsitellään rajalla nopeutetussa prosessissa.

Samalla myös palautusprosessia nopeutetaan niiden tulijoiden kohdalla, joiden hakemukset käsitellään rajamenettelyssä.

Muilta osin sopimus ei juurikaan muuta EU:n voimassa olevia palautuskäytäntöjä. 

Poliittinen paine kasvaa

Maahanmuuttoasiat ovat EU:ssa pitkäaikainen kiistakapula. Pitkissä ja vaikeissa neuvotteluissa synnytettyä sopimusta ei ole vielä saatu edes toimeenpantua, mutta maahanmuutosta kiistellään taas EU-pöydissä ja se on nousemassa myös lokakuun huippukokouksen asialistalle.

17 maata on allekirjoittanut komissiolle kirjeen, jossa pyydetään aloittamaan toimet EU:n palautusdirektiivin päivittämiseksi.

Maat haluavat paremmat oikeudet pidättää ulkomaalaisia, joiden katsovat muodostavan riskin kansalliselle turvallisuudelle. Ne haluavat myös, että kaikki EU-maat velvoitetaan käsittelemän palautustapauksia yhtenäisen tietojärjestelmän kautta.

Kirjeen ovat allekirjoittaneet muun muassa Saksa, Italia, Ranska ja Suomi. Allekirjoittajista kolme on EU:n ulkopuolisia Schengen-alueeseen kuuluvia maita: Sveitsi, Norja ja Liechtenstein.

Painetta poliittiselle keskustelulle maahanmuutosta ja palautuksista on viime aikoina lisännyt laitaoikeiston vaalimenestys ympäri Eurooppaa.

Saksassa merkittävä vaikutus oli myös Solingenin terrori-iskulla, josta syytetään syyrialaista turvapaikanhakijaa. Saksa oli aiemmin yrittänyt palauttaa hänet Bulgariaan, mutta viranomaiset eivät olleet löytäneet miestä.