Kuka on keskiviikon väitetyn Kreml-iskun takana? Se on kysymys, josta spekuloidaan kiivaasti.
Venäjä syytti eilen asiasta Ukrainaa, tänään myös Yhdysvaltoja. Sekä Ukraina että Yhdysvallat ovat tyrmänneet syytökset.
Uutistoimisto Reutersin haastattelemien asiantuntijoiden mukaan on mahdollista, että Ukraina tai Venäjän-vastainen toimija olisi teon takana. Varmuutta asiasta ei kuitenkaan ole.
– Se voisi olla symbolinen isku Moskovan sydämeen, millä osoitettaisiin, että käytännössä mikään osa Euroopan maanosan puoleista Venäjää ei ole turvassa Ukrainalta, sanoo CNAS-ajatushautomon vanhempi tutkija Samuel Bendett.
Jos Ukraina olisi iskun takana, se olisi nöyryytys Venäjälle ja herättäisi kysymyksiä Putinin ja Kremlin turvallisuustilanteesta.
– Kreml on linnoitus. Nyt sen joutuminen ilmahyökkäyksen kohteeksi on jotain, jota venäläisten vallanpitäjien on vaikea selittää, sanoo Johns Hopkins -yliopiston tutkija Alexander Vindman.
– On mielenkiintoista, että ukrainalaiset ovat yrittäneet tehdä tätä jo useita kuukausia: iskeä kriittiseen, strategiseen kohteeseen, ei sotilaallisesta näkökulmasta katsoen. Tällä ei voiteta sotaa, mutta viestintänäkökulmasta katsottuna Venäjä ei voi vain hyökätä Ukrainan kaupunkeihin ja olla kärsimättä jonkinlaisesta takaiskusta tai seurauksesta, hän jatkaa.
Juttu jatkuu videon jälkeen.
0:49
Video näyttää väitetyn iskun Kremliin.
Lue myös: Tällaista vastahyökkäystä asiantuntija uskoo Ukrainan valmistelevan: "Siinä olisi mehevä maali"
Ukrainalla olisi teoriassa kyky iskeä
Bendett sanoo, että teknisesti Ukrainalla olisi kyky iskeä Moskovaan asti. Hänen mukaansa esimerkiksi vasta kehitetty UJ-22-lennokki voisi lentää välimatkan.
– Se on Mugin-5-lennokki, jonka voi ostaa verkosta ja muokata sotilaslennokiksi. Lennokit voivat lentää useita satoja kilometrejä, ja sitä on käytetty aiemmissa iskuissa, Bendett sanoo.
Toisaalta on ihmetelty, miten Ukrainan lennokki olisi voinut päästä Kremliin asti ilman, että ilmatorjunta olisi missään vaiheessa ampunut sitä alas.
Iskua onkin epäilty myös Venäjän lavastusoperaatioksi. Esimerkiksi ajatushautomo ISW arvioi, että lavastuksella voitaisiin perustella uusia mobilisaatiotoimia.
Johns Hopkinsin Vindman ei usko, että Venäjä horjuttaisi arvovaltaansa iskemällä itse Kremliin.
– Silloin heikennettäisiin kuvaa Venäjästä turvallisena ja voimakkaana valtiona jonkin epäselvän viestin vuoksi, Vindman sanoo.