Alustavia tuloksia saadaan todennäköisesti maanantaina.
Irakissa meneillään olevat ennenaikaiset parlamenttivaalit ovat myönnytys hallitusta vastustaneille mielenosoittajille, mutta merkittävää muutosta niiden ei uskota tuovan. Monet maan 25 miljoonasta äänioikeutetusta todennäköisesti boikotoivat vaaleja, sillä luottoa korruptiosta, työttömyydestä ja surkeista julkisista palveluista kärsivän maan poliittiseen luokkaan ei juuri ole.
Pääministeri Mustafa al-Kadhemin tulevaisuus on vaakalaudalla, eivätkä asiantuntijat ole juurikaan ennakoineet, kuka lopulta nousee johtoon. Pääministeri itse yritti innostaa ihmisiä äänestämään ja näin vaikuttamaan sekä omaan että Irakin tulevaisuuteen.
37-vuotias Jimand Khalil kertoi äänestyspaikan jonossa äänestävänsä muuttaakseen maan suuntaa ja vaihtaakseen nykyiset, epäpätevänä pitämänsä johtajat toisiin.
– He ovat antaneet meille paljon lupauksia, jotka eivät toteutuneet, hän sanoi uutistoimisto AFP:lle.
Väkivaltaisuudet arkipäivää
Vaalipäivä järjestetään tiukoilla turvatoimilla, sillä väkivaltaiset iskut eri puolilla maata ovat arkipäivää. Äänestäjät tutkitaan äänestyspaikoilla kahteen otteeseen, matkustaminen provinssien välillä on kielletty ja ravintolat, ostoskeskukset ja lentokentät on suljettu päivän ajan.
YK ja EU ovat lähettäneet maahan kymmeniä vaalitarkkailijoita. YK on painottanut, että irakilaisten on saatava äänestää ilman painostusta, pelottelua ja uhkailua.
Pääministerin kanslian ja AFP:n toimittajien mukaan äänestämistä ovat paikoin häirinneet tekniset ongelmat, kuten toimimattomat laitteet ja sormenjälkilukijat. Viranomaistietojen mukaan eräällä äänestyspaikalla yksi sotilas kuoli ja toinen haavoittui sotilaskollegan ampumien vahingonlaukausten vuoksi.
Alustavia tuloksia odotetaan vuorokauden kuluessa äänestyspaikkojen sulkeutumisesta. Tulosten julkistamista seuraavien neuvottelujen on arvioitu kestävänä viikkoja.
329 edustajan valinnassa käytettävää järjestelmää on muutettu siten, että tavoitteena on antaa entistä parempi mahdollisuus riippumattomille ehdokkaille perinteisiä uskontoon, etnisyyteen ja lahkoon keskittyviä blokkeja vastaan. Monien asiantuntijoiden mukaan todellista muutosta ei kuitenkaan ole luvassa eikä mielenosoittajien vaatimuksiin järjestelmän korruption kitkemisestä, työpaikkojen luomisesta ja aseistautuneiden ryhmien asettamisesta vastuuseen todennäköisesti vastata.
Mielenosoitukset hiipuivat
Vaalien järjestäminen vuoden etuajassa on harvinainen myönnytys Irakissa lokakuussa 2019 alkaneelle protestiliikkeelle. Kymmenettuhannet ihmiset lähtivät kaduille raivoissaan muun muassa korruptiosta ja työttömyydestä. Satoja ihmisiä kuoli mielenosoituksiin liittyvissä väkivaltaisuuksissa.
Kymmeniä aktivisteja on sittemmin surmattu, kidnapattu ja uhkailtu. Väkivaltaisuuksista on syytetty Iran-mielisiä aseistautuneita ryhmiä, joista monet ovat edustettuina parlamentissa.
Väkivallan ja koronapandemian myötä liikehdintä on suurelta osin hiipunut, ja monet tuntevat nyt raivon sijaan pettymystä.
– Me haluamme muutosta. Minulla on tutkinto arabiankielisestä kirjallisuudesta, mutta siivoan ravintolan vessaa. Se on nöyryyttävää, kertoi 23-vuotias äänestäjä AFP:lle
Tarkkailijat ovat arvioineet, että vallan tasapainottuminen voi viedä aikaa, kun johtavat poliittiset ryhmät kilpailevat itsenäisten edustajien tuesta.
Irakissa on perinteen mukaisesti shiiapääministeri, parlamentin puhemiehenä sunni ja presidenttinä kurdi.