Puolustusvaliokunta peräänkuuluttaa Suomen kansallisen puolustuskyvyn ylläpitämistä ja kehittämistä myös sotilasliitto Naton jäsenenä.
Valiokunnan puheenjohtaja Antti Häkkänen (kok.) sanoo, että rahoituksen päätöksistä pitää linjata jo ensi vaalikauden alussa. Hän huomauttaa, että Suomen puolustusmenot ovat olleet viime vuosina koholla hävittäjä- ja korvettihankintojen takia.
– Jo muutaman vuoden päästä osuus putoaa alle kahden prosentin, kun Ilmavoimien ja Merivoimien isot investoinnit poistuvat, Häkkänen sanoo.
Naton tavoitteena on, että jäsenmaiden puolustusmäärärahat olisivat kaksi prosenttia niiden bruttokansantuotteesta. Puolustusministeriön seurannan mukaan ministeriön osuus oli noin 1,2–1,4 prosenttia läpi koko 2010-luvun, kunnes se nousi kahtena viime vuonna kahden prosentin tuntumaan.
Lue myös: Ulkovallat yrittävät nyt kuumeisesti selvittää, millainen Nato-maa Suomesta tulee – Venäjä jättänyt lähelle vain neljänneksen vanhasta sotilasvahvuudesta
1:59
Eduskunnan rooli turvattava
Suomi haki Nato-jäsenyyttä viime keväänä, ja sen toteuttamista koskeva lakiesitys on nyt eduskunnan käsittelyssä. Puolustusvaliokunta antoi esityksestä lausuntonsa torstaina.
Lausunnossa valiokunta korostaa myös muiden puolustusyhteistyösopimusten tärkeyttä liittoutumisesta huolimatta. Kahden- ja monenkeskinen yhteistyö on valiokunnan mukaan tärkeää siltä varalta, ettei Naton toiminta olisi konfliktiaikana riittävän nopeaa.
– Valiokunta korosti, että Yhdysvallat, Iso-Britannia ja Pohjoismaat ovat keskiössä. Viime keväänä nähtiin, että Britannia oli erittäin nopeasti valmis antamaan Suomelle turvallisuuslupauksia, Häkkänen sanoo.
Lisäksi valiokunta korosti sitä, että eduskunta on pidettävä tiiviisti mukana Nato-päätöksenteossa.
Lausunto ei ollut yksimielinen, sillä vasemmistoliiton ainoa edustaja Markus Mustajärvi esitti, ettei Suomi hae Naton jäsenyyttä.
Eduskunnassa yhteensä neljä valiokuntaa antaa Nato-jäsenyydestä lausunnon ulkoasiainvaliokunnalle, jonka laatiman mietinnön pohjalta täysistunto päättää asiasta.