Puolustusvoimien tuore sotilastiedustelun katsaus kertoo, että aiemmin Suomen lähialueelle sijoitetut Venäjän asevoimien maajoukot ovat kärsineet suuria tappioita Ukrainassa. Venäjän asevoimien määrä Suomen lähellä on vähentynyt.
Puolustusvoimien sotilastiedustelu on seurannut viimeisen vajaan vuoden aikana sitä, miten Venäjän hyökkäyssota on vaikuttanut Suomen lähialueilla oleviin joukkoihin.
Seuranta ei ole ollut mitenkään poikkeuksellista, sillä sotilastiedustelun tehtäviin kuuluu aina Suomea mahdollisesti uhkaavien voimien ennakointi.
Uhkia ei ole nyt näköpiirissä. Venäjä kokee raskaita tappioita Ukrainassa.
– Venäjän maavoimatyyppisiä joukkoja on huomattavasti vähemmän Suomen lähialueilla. Niiden määrä on alle neljännes siitä, mitä se oli vuosi sitten, ennen 24. helmikuuta alkanutta hyökkäystä. Joukkoja on lähtenyt pois. Suunta on ollut etelä ja takaisinvirtausta ei ole juurikaan tapahtunut, kertoo Puolustusvoimien tiedustelupäällikkö, kontra-amiraali Juha Vauhkonen.
Suomen puolustus kiinnostaa muita
Sotilastiedustelun katsaus kertoo myös siitä, että vuoden 2022 aikana vieraat valtiot kohdistivat Suomen maanpuolustukseen suunnitelmallista tiedustelua.
– Tiedustelu kohdistui muun muassa puolustus- ja turvallisuuspoliittiseen päätöksentekoon, keskeiseen infrastruktuuriin, Puolustusvoimien toimintaan ja käynnissä oleviin suorituskykyhankkeisiin.
– Tiedonhankinnan painopiste on ollut tulevissa ja vielä julkaisemattomissa ratkaisuissa sekä muussa tiedossa, jota ei ole saatavilla julkisesti. Tietojen saamiseksi ulkomaiset tiedustelupalvelut hyödynsivät eri menetelmiä, kuten henkilötiedustelua, katsauksessa kirjoitetaan.
Henkilötiedustelu tarkoittaa sitä, että tiedustelu kohdistuu ihmisiin ja heillä oleviin tietoihin. Vaikka teknologia on kehittynyt, henkilötiedustelu ei ole katoamassa tiedustelupalveluiden käytöstä.
– Henkilötiedustelua käytetään, koska se on tehokasta. On ihmisiä, jotka esimerkiksi vakaumuksellisista tai inhimillisistä syistä ryhtyvät kertomaan asioita, jotka eivät välttämättä ulkopuolisille kuulu, Vauhkonen sanoo.
Vauhkosen mukaan ulkovaltoja kiinnostaa nyt erityisen paljon se, minkälainen Nato-maa Suomesta tulee ja minkälaisessa valmiudessa Suomen joukot ovat.
Venäjä ja Kiina kuuluvat Suomesta kiinnostuneiden valtioiden joukkoon, mutta joukossa on ilmeisesti muitakin.
– Venäjä ja Kiina kuuluvat joukkoon, mutta muitakin kiinnostaa, minkälainen Nato-maa Suomesta on tulossa, Vauhkonen toteaa.
7:46
Venäjän ulkoministeri otti presidentti Niinistön puheen hampaisiinsa – ulkomaantoimittaja analysoi Lavrovin tiedotustilaisuutta.
Ilmastonmuutos on yksi huoli
Venäjän brutaali hyökkäys hallitsee nyt toista kertaa julkaistua sotilastiedustelun katsausta. Katsauksen kärkipäähän on kuitenkin kirjattu myös ilmastonuutoksen aiheuttamia turvallisuusuhkia.
Ilmastonmuutoksen myötä lisääntyät kuivuudet tai tulvat voivat tulevaisuudessa heijastua myös Suomeen asti.
– Se on selvää, että ilmastonmuutos on tärkeä megatrendi, jota sotilastiedustelukaan ei voi sivuuttaa. Voidaan miettiä esimerkiksi sitä, että länsimaiden siirtymä pois fossiilisista polttoaineista luo heijastusvaikutuksia öljyntuottajille, esimerkiksi Venäjälle.
– Lisääntyvät kuivuudet voivat entisestään pahentaa maailmalla olemassaolevia kriisejä luomalla esimerkiksi pakolaisuutta. Emme voi sivuuttaa ilmastonmuutosta, Vauhkonen painottaa.
Päätökset kasvussa
Sotilastiedustelun tiedonhankinnan edellytykset paranivat vuonna 2019 tehdyn lainsäädäntöuudistuksen myötä.
Viime vuonna tiedustelumenetelmiä varten tarvittavat käräjäoikeuden päätökset olivat kovassa kasvussa. Selitykseksi kerrotaan, että tiedustelulle oli kova tarve.
Tiedustelumenetelmillä hankitaan sotilastiedustelun kohteesta tietoa, jota ei muulla tavoin olisi saatavilla.
– Tiedustelumenetelmiä koskevat sotilastiedusteluviranomaisen ja käräjäoikeuden päätökset ovat lisääntyneet noin 17 prosenttia vuodesta 2020 vuoteen 2021 ja noin 114 prosenttia vuodesta 2021 vuoteen 2022. Kasvu osoittaa, että toimivaltuuksille on ollut erityistä tarvetta, katsauksessa kerrotaan.