Tämän vuoksi energiayhtiöt tarvitsevat valtion perälaudakseen – lainoissa piilee aina riski: "Joka ottaa taatakseen, ottaa maksaakseen"

Hallitus esitti eilen enintään kymmenen miljardin euron laina- ja takausohjelmaa energia-alalle.

– Nord Stream 1:n kaasuntulon loputtua nähtiin, että sähkömarkkinat voivat mennä entistä syvempään kaaokseen, sanoo Elinkeinoelämän keskusliiton johtava asiantuntija Kati Ruohomäki.

– Siinä ennakoitiin tämän (maanantain) aamun sähköpörssien avautumisia, että (ilmoitus) tuli ihan viime hetkessä.

Tarve rahoitukselle johtuu siitä, että energiantuottajilta vaaditaan käteisvakuuksia, jotta ne varmasti pystyvät toimittamaan energian asiakkaille.

Lue lisää: Voidaanko suomalaisia energiayhtiöitä päästää nurin? Missä menee valtion piikin raja? Näin vastaa Mika Lintilä

Nyt vakuusvaatimukset ovat kohonneet merkittävästi, eikä yhtiöillä ole välttämättä varaa maksaa niitä. Tämä taas johtaisi kassakriisiin.

– Tämä on tarkoitettu suurille ja keskisuurille – merkittäville yhtiöille. Sellaisille, joilla on sata megawattia tehoa ja se tarkoittaa noin 30 sähköntuottajayritystä Suomessa, Ruohomäki kertoo.

– Jos tuotanto on alle sadan megawatin, täytyy olla kriittinen tuottaja. Se on hyvin kohdennettu paketti. On laskettu, että 10 miljardia on tarpeeksi ja toivotaan, että sitä ei tarvita.

Ruohomäki korostaa, että valtion takaus tai laina on viimesijainen keino.

– Ensimmäisenä yrityksen täytyy yrittää selviytyä muilla keinoilla, pankkilainoilla ja muilla rahoituksilla. Valtion laina tai takauslupaus on viimesijainen keino.

– Tässä toivotaan myös, että se vakauttaa markkinaa ja johdannaismarkkinaa, joka tarkoittaa sähkökauppaa tulevaisuuden hinnoilla. Se tässä on aiheuttanut ongelmia.

Lue myös: Miljardien energiapaketti on suunnattu etenkin valtio-omisteiselle Fortumille, sanoo professori – "Ei tällaista ole aiemmin nähty"

Tiukat lainaehdot

Valtion lainojen ehtoja on kuvattu tiukoiksi. Lainojen korko on vähintään 6 kuukauden Euribor sekä 10 prosentin marginaali. Lainojen maksuaika on enintään kaksi vuotta.

– Sähkönhinnat alkoivat nousta viime syksynä, kun Venäjä alkoi rajoittaa maakaasun tuontia Eurooppaan. Se on ollut koko ajan juurisyy sähkömarkkinaongelmiin, sanoo Ruohomäki.

– Kahden vuoden päästä pitäisi olla tilanne, jossa kaasua tulee muita reittejä pitkin ja olemme päässeet hätäenergiatilanteesta eroon.

Lue lisää: Hallitus varautuu kymmenen miljardin euron energiakriisipakettiin

Ruohomäki luottaa yhtiöiden kykyyn tuottaa luvatut sähköt, joten hän pitää pienenä riskinä sitä, ettei valtio saisi lainaamiaan rahoja takaisin. Energiayhtiöt saavat vakuusrahat takaisin, kun luvattu sähkö on toimitettua asiakkaille.

– Joka ottaa taatakseen, ottaa maksaakseen. Se voi realisoitua, mutta ei näytä todennäköiseltä eli tuotantoyhtiöt pystyvät ymmärtääkseni toimittamaan luvatut määrät, Ruohomäki sanoo.

Jatkon kannalta Ruohomäki sanoo, että vakuuskäytäntöön pitäisi saada jonkinlainen muutos. Hänen mukaansa olisi hyvä, jos vakuudeksi kävisi muukin kuin käteinen.

– Tämähän on sinänsä erikoinen tilanne, että tarvitaan käteisvakuus energiantuottajilta, jotka ovat yleensä aika isoja toimijoita. Voisi kuvitella, että sääntelyä muutettaisiin siten, että jonkin muunkinlainen vakuuskin kelpaisi.