Valtioneuvoston kanslia (VNK) säilöö hallitustyössä syntyvää kirjallista aineistoa arkistoon, jonka se tulkitsee jäävän julkisuuslain ulkopuolelle.
VNK:n tulkinnan takia esimerkiksi toimittajat eivät saa tietoja tällä tavalla arkistoiduista asioista. Kaksi kokenutta oikeustieteen professoria tyrmää VNK:n menettelyn lainvastaisena.
Emeritusprofessori Olli Mäenpää ja julkisoikeuden professori Tomi Voutilainen katsovat, että jos asiakirjat on tarve arkistoida, ne ovat automaattisesti myös julkisuuslain piirissä. Tämä ei tarkoita, että kaikki asiakirjat olisivat julkisia, mutta ne voidaan silloin pitää salassa vain sisällön perusteella ja julkisuuslaissa mainituista syistä.
– Hallituksen arkisto on perustettu arkistolain nojalla. Julkisuuslain mukaan arkisto ei voi olla julkisuuslain ulkopuolella. Sisäisiä viranomaisselvityksiä eivät voi olla sellaiset asiakirjat, jotka julkisuuslain mukaan liitetään arkistoon, sanoo hallinto-oikeuden emeritusprofessori Olli Mäenpää.
VNK:n käytäntö on ollut voimassa jo ennen nykyistä julkisuuslakia, joka tuli voimaan vuonna 1999. Julkisuuslain mukaan viranomaisten asiakirjat ovat julkisia, jollei niitä ole erikseen säädetty salaisiksi.
Mäenpää: Aika hurja ajatus
Hallituksen arkistosta määrätään VNK:n antamassa määräyksessä. Määräyksen mukaan hallituksen arkistoon siirretään ”sellaiset ministerien, näiden erityisavustajien ja valtiosihteerien tehtävien hoidossa syntyneet tai vastaanotetut asiakirjat kuten sähköpostikirjeenvaihto, jotka eivät kuulu viranomaisen asiakirjoina arkistoitaviksi sekä lisäksi hallituksen ministerityöryhmien, iltakoulun ja hallituksen neuvottelujen asiakirjat”.
Mäenpään mukaan nämä ovat luonteeltaan valmisteluaineistoa, jonka pitäisi tulla julkiseksi viimeistään silloin, kun käsittely päättyy. Hän pitää hurjana ajatuksena sitä, että määräyksen mukaan kaikki määräyksessä mainitut linjaukset ja strategiat olisivat salassa pidettävää valmisteluaineistoa.
Samoilla linjoilla on myös Itä-Suomen yliopiston julkisoikeuden professori Tomi Voutilainen. Hän sanoo, että kun hallituksen asiakirjojen arkistointi perustuu Kansallisarkiston arkistolain nojalla tekemään päätökseen, ne kuuluvat julkisuuslain piiriin.
Tietoja vain tutkijoille
VNK tulkitsee asiaa päinvastoin kuin professorit.
– Julkisuuslain näkökulmasta hallituksen asiakirjat ovat viranomaisten sisäistä työskentelyä varten laadittuja asiakirjoja, joihin ei sovelleta julkisuuslakia ja joita ei tarvitse liittää viranomaisen arkistoon, yksikönpäällikkö Anne Niemi VNK:n tiedonhallintayksiköstä kirjoittaa sähköpostitse STT:lle.
Niemen mukaan hallituksen arkistosta voidaan antaa tietoa harkinnan mukaan tutkijoiden käyttöön.
VNK pitää siis eri asioina hallituksen arkistoa ja virka-arkistoja, joihin arkistoidaan VNK:n ja muiden ministeriöiden viranomaisasiakirjoiksi katsotut aineistot. Voutilainen pitää tätä ongelmallisena, koska siitä ei ole säädetty laissa.
– Arkistoja ei voi lähteä luomaan oman mielen mukaan, Voutilainen sanoo.
Emeritusprofessori Mäenpää pitää kuitenkin varsin hyvänä, että hallituksen keskeiset asiakirjat on määrätty arkistoitaviksi, mutta siitä ei voi johtaa salassapitoa seuraavaksi 25 vuodeksi.
VNK:n julkisuuslakitulkinnat ovat olleet myös aiemmin esillä. Viime viikolla STT uutisoi, että Helsingin hallinto-oikeus tyrmäsi VNK:n perustelut salata koronakoordinaatioryhmän asiakirjat keväällä 2020. Viime keväänä VNK puolestaan salasi valmistelussa olleiden liikkumisrajoitusten valmisteluasiakirjat.