Tekstiilijätettä ei saa ensi vuonna enää viedä kaatopaikalle. Toistaiseksi valtaosa tekstiilijätteestä poltetaan jätevoimalaitoksissa.
Kunnissa on varauduttu hyvissä ajoin muutokseen, kerrotaan Jätelaitosyhdistyksestä.
Kuluttaja voi edelleen laittaa risaiset vaatteet sekajätteen joukkoon.
Pitkällä aikavälillä tavoitteena on kierrättää tekstiilijätettä uusiokäyttöön.
Suomen ympäristökeskuksen mukaan tähän on kuitenkin vielä matkaa, sillä teollisen mittakaavan kierrätys- ja tuotantoketjuja ei ole vielä olemassa.
Vuoden alussa voimaan astuva asetus rajoittaa orgaanisen jätteen kuten tekstiilien viemistä kaatopaikoille.
– Kunnalliset jäteyhtiöt hyödyntävät tekstiilijätteen energiantuotannossa. Tekstiili, joka ei kelpaa kierrätykseen, menee sekajätteen mukana jätevoimaloihin, joissa siitä saadaan sähköä ja lämpöä, summaa Jätelaitosyhdistyksen toimitusjohtaja Markku Salo.
Tekstiilejä päätyy vuosittain jätteeksi noin 55 miljoonaa kiloa. Suuri osa siitä on aiemmin haudattu kaatopaikoille, mutta jatkossa vaatelumppu poltetaan energiaksi.
Vaikka vaatteiden energiakäyttö onkin edistysaskel, ympäristökeskuksen mukaan vielä parempi ratkaisu olisi käyttää tekstiilijäte uudestaan. Käytettyjä mutta hyväkuntoisia vaatteita kierrätetään jo melko tehokkaasti esimerkiksi kirpputorien kautta, mutta tekstiilijätteelle ei ole löytynyt uusiokäyttöä.
– Tekstiilijätettä ei ole kannattanut kerätä, koska sille ei ole juuri hyödyntäjiä. Koko kierrätysketjua pitäisi kehittää yhtä aikaa, sillä siellä on useita pullonkauloja, sanoo erikoistutkija Helena Dahlbo Suomen ympäristökeskuksesta.
Tekijöitä tarvittaisiin esimerkiksi tekstiilien keräykseen, lajitteluun, materiaalin prosessointiin ja uusien tuotteiden valmistamiseen. Ja perustana kaikelle on se, että uusiotuotteille syntyy kulutuskysyntää.