Suomen ympäristökeskus esittää, että myös rikkinäisiä tekstiilejä ryhdyttäisiin keräämään kierrätyspisteissä. Nyt 80 prosenttia käytöstä poistuvista tekstiileistä päätyy poltettavaksi tai kaatopaikoille.
Hyväkuntoisia käytettyjä tekstiilejä on helppo kierrättää, mutta huonokuntoisemmalle tekstiilijätteelle on vähän hyötykäyttöä.
Suomessa poistuu vuosittain käytöstä reilut 71 miljoonaa kiloa tekstiilejä. Valtaosa eli lähes 55 miljoonaa kiloa päätyy poltettavaksi tai kaatopaikoille.
Tekstiilijätteen hyötykäyttöä halutaan nyt lisätä. Tutkijat ehdottavat, että kierrätyspisteissä ryhdyttäisiin keräämään myös rikkinäisiä tekstiilejä.
- Meidän mielestä se voisi olla hyvä ratkaisu, että nämä puhtaat ja uudelleenkäyttöön kelpaavat tekstiilit pidettäisiin erillään tästä tekstiilijätteestä. Se helpottaisi niiden jatkolajittelua ja ohjaamista kierrätykseen, arvioi Suomen ympäristökeskuksen erikoistutkija Helena Dahlbo.
Uudenlaisia kierrätyslaitoksia
Ongelma on kuitenkin se, tekstiilijätteen hyödyntäjiä on vähän. Nyt lumpusta tehdään eristeitä ja imeytysmattoja, mutta lisäksi tarvittaisiin uudenlaisia kemialliseen kierrätykseen perustuvia laitoksia.
- Kemiallisessa kierrätyksessä tekstiilijätteestä saadaan kuidut erilleen. Siitä voidaan tehdä lankaa ja sitä kautta ihan normaaleja tekstiilejä. Se voi suoraan korvata nykyistä neitseellisten luonnonvarojen käyttöön perustuvaa tekstiilituotantoa, perustelee Dahlbo.
Tekstiilijätteen uudelleenkäyttöä ja kierrätystä voisi lisätä nykyisestä merkittävästi.
- Forssan Texvex-pajassa otettiin vastaan myös rikkinäistä tekstiiliä. Heidän kokemustensa perusteella 90 prosenttia heille tulleesta tekstiilistä tai tekstiilijätteestä oli sellaista, jonka voisi käyttää joko materiaalina tai ohjata uudelleenkäyttöön, kertoo Dahlbo.
Kierrätyskankaita käytetään verhoiluun ja Plan B -vaatemalliston materiaaliksi Pääkaupunkiseudun kierrätyskeskuksessa.
Monta käyttötapaa poistotekstiileille
Pääkaupunkiseudun kierrätyskeskuksessa valmistetaan kierrätystekstiileistä Plan B-vaatemallistoa: puseroita, hameita, mekkoja ja takkeja. Näin saadaan pieni osa kierrätyskeskukseen päätyvistä käytetyistä tekstiileistä hyötykäyttöön.
Pääkaupunkiseudun kierrätyskeskukseen tulee vaatteita ja muita tekstiilejä noin tonni päivässä eli 350 000 tonnia vuodessa.
- 100 000 tonnia myydään. Osa menee kädentaitopalvelu Näprään, jossa myydään kilohinnalla tekstiilejä ja tilkkuja. Osa jaetaan ilmaiseksi. Lisäksi ommellaan vaatteita Plan B -mallistoon ja verhotaan huonekaluja. Se, mitä jää jäljelle, menee energiajätteeksi, kertoo Pääkaupunkiseudun kierrätyskeskuksen Nihtisillan kierrätystavaratalon myymäläpäällikkö Pirjo Sorjonen.
Tekstiilijätteen määrä kasvaa
Energiajätteeksi päätyvälle huonokuntoiselle tekstiilille yritetään jatkuvasti kehittää hyötykäyttöä.
- Olemme yrittäneet keksiä yhteistyökumppaneita, jotka pystyisivät käyttämään niitä hyödyksi. Jos sellaisia ilmaantuu, annamme mielellämme materiaalin ilmaiseksi käyttöön. Otamme ehdotuksia vastaan ja useampikin yhteistyökumppani on tervetullut, toivoo Sorjonen.
Lumpun ja huonokuntoisen tekstiilimateriaalin määrä on kasvamaan päin.
- Se on lisääntyvä ongelma. Pitäisi saada se buumi toiseen suuntaan, että ihmiset mieluummin ostaisivat laadukasta ja vähemmän kuin halpaa ja enemmän, sanoo Sorjonen.