Vankien tekemien valitusten määrä kasvanut rajusti – yksi muutos voisi parantaa tilannetta merkittävästi

Vankien tekemien oikaisuvaatimusten määrä paisui ennätyslukemiin tänä vuonna. Syyskuun alkuun mennessä vangit olivat ehtineet tehdä jo enemmän oikaisuvaatimuksia kuin koko viime vuonna yhteensä.

Viime vuonna vangit tekivät 296 oikaisuvaatimusta. Kuluvana vuotena oikaisuvaatimuksia oli tehty syyskuuna alkuun mennessä 315 kappaletta ja jos sama tahti jatkuu, vuoden loppuun mennessä määrä hipoo viittäsataa kappaletta.

– Oikaisuvaatimusten määrä on lisääntynyt valtavasti tänä vuonna. Emme ole vielä analysoineet, mistä tämä johtuu, kertoo yksikönpäällikkö Heli Tamminen Rikosseuraamuslaitoksesta (Rise).

– Samaan aikaan taas kanteluiden määrä on laskenut.

Oikaisuvaatimuksella vanki voi hakea muutosta itseään koskevan päätökseen ja jos ratkaisu ei tyydytä, asian voi viedä halutessaan hallinto-oikeuteen ja korkeimpaan hallinto-oikeuteen saakka, jos saa valitusluvan. 

Tyyppiesimerkki tällaisesta asiasta on kurinpitopäätös, esimerkiksi vangille määrätty yksinäisyysrangaistus.

Kaikista asioista ei voi vaatia oikaisua, mutta niistä voi kannella Rikosseuraamuslaitokselle.

– Tällaisia asioita ovat esimerkiksi vankiloiden menettelytavat, esimerkiksi sellin ulkopuolella vietettävä aika. Tai kielteinen poistumislupapäätös, henkilökunnan käytös tai se, ettei pääse suljetusta vankilasta avolaitokseen, Tamminen kuvailee.

Risen kanteluratkaisusta ei voi valittaa hallinto-oikeuteen.

Vankeinhoito kannelluimpia aiheita

Rikosseuraamuslaitoksen lisäksi vanki voi kannella eduskunnan oikeusasiamiehelle (EOA).

– Vangit kantelevat tällä hetkellä sinne enemmän kuin meille, Tamminen kertoo.

Viime vuonna rikosseuraamusalasta tehtiin EOA:lle yhteensä 672 kantelua. Vankeinhoito onkin yksi kanneltuimpia aiheita EOA:n tilastoissa ja viime vuonna enemmän kanteluita tehtiin vain sosiaalihuollosta, poliisista ja terveydenhoidosta.

– Yksi syy siihen, että vangit kantelevat paljon EOA:lle voi olla se, että meillä Rikosseuraamuslaitoksessa käsittelyajat ovat tällä hetkellä pitkiä.

Vankien valitukset teettävät työtä vankiloissa ja Rikosseuraamuslaitoksen oikeusyksikössä. Tammisen mukaan vankien kanteluista vain hyvin harva on niin perusteeton, ettei sitä ole tarvetta edes selvittää.

– Valitettavasti meille tehdyistä kanteluista 30–40 prosenttia ja oikeusasiamiehelle tehdyistä 25–30 prosenttia johtaa toimenpiteeseen eli menettelytapaan joudutaan puuttumaan, Tamminen sanoo.

– Nämä luvut kertovat siitä, että usein meidän toiminnassamme on ollut korjattavaa. Tässäkään mielessä vankien kantelut eivät ole niin kutsutusti turhia, vaikka selvittelytyö teettääkin meille työtä.

Suljetut olot synnyttävät kanteluita

Vankilat ovat suljettuja laitoksia, joihin ulkopuolisilla ei ole asiaa. Muurien sisäpuolella vangeilla on hyvin rajallinen määrä keinoja vaikuttaa omaan kohteluunsa, olosuhteisiinsa tai oikeuksiinsa.

– Suljetut olot ovat yksi syy siihen, miksi vangit kantelevat paljon. Tämä näkyy myös tilastoissa, Tamminen kuvailee.

– Noin 95 prosenttia valituksista tulee vangeilta, yhdyskuntaseuraamusasiakkaat eivät valita juuri ollenkaan.

Tammisen mukaan vankiloissa istuu yleensä aina muutama vanki, jotka tekevät valituksia muita vankeja enemmän. Ahkerimmat valittajat saattavat laatia kymmeniä valituksia vuosittain.

– Yksi syy vangin valitukseen on se, ettei vangille ole perusteltu häntä koskevaa ratkaisua. Kun valitukseen annetussa ratkaisussa asia sitten perustellaan, vangilla ei enää olekaan valitettavaa, Tamminen selvittää.

– Perusteleminen on asia, jota yritämme jatkuvasti pitää esillä ja johon yritämme jatkuvasti kouluttaa henkilökuntaamme.

Lue myös:

    Uusimmat