Teknologian tutkimuskeskus VTT on kehittänyt uudenlaisen sisäilman laatua mittaavan laitteen. Mittari viestii värivalojen avulla sisäilman laadusta. Laite on tarkoitettu erityisesti toimistoihin ja kouluihin, joissa sisäilman laatu vaikuttaa suoraan työtehoon. Huono sisäilma on Suomessa yleinen ongelma.
Sisäilman laatu on tärkeä asia, koska vietämme yli 90 prosenttia ajastamme sisällä. VTT on kehittänyt uudenlaisen mittarin, joka kertoo havainnollisesti sisäilman laadussa tapahtuvista muutoksista.
– Tässä on sisällä sensori, joka mittaa hiilidioksidipitoisuutta ja informoi tälle ohuelle ledikalvolle pitoisuuden ja näyttää eri väreillä pitoisuuden tason, selittää VTT:n erikoistutkija Markus Tuomikoski.
Vihreä valo kertoo hyvästä ilmanlaadusta, keltainen laadun heikkenemisestä ja punainen on jo huolestuttava.
– Punainen on jo sen verran huono, että pakko poistua tilasta, sanoo Tuomikoski.
Koneellinen ilmanvaihto parempi
Mittari on tarkoitettu erityisesti kouluihin ja toimistoihin, joissa työteho on tärkeä asia. Huono sisäilma on yleensä seurausta puutteellisesta ilmanvaihdosta.
Asiantuntijan mielestä koneellinen ilmanvaihto on painovoimaista parempi.
– Perinteinen ilmanvaihtotapa on painovoimainen ilmanvaihto, jossa ongelmana on se, että on vaikea varmistaa, että ilma vaihtuu riittävästi. Koneellisessa ilmanvaihdossa pystytään varmistamaan, että ilmaa tulee riittävästi rakennuksen sisään ja siitä pystytään myös ottamaan lämpöä talteen, huomauttaa VTT:n tiimipäällikkö ja tekniikan tohtori Riikka Holopainen.
Paksu eristys ei aiheuta homeongelmia
Tiiviin ja energiapihin rakentamisen on pelätty lisäävän sisäilmaongelmia entisestään. Asiantuntija tyrmää pelot ja muistuttaa, että ongelmat johtuvat yleensä virheistä suunnittelussa tai toteutuksessa.
– Jos rakennus on ilmatiivis, se tarkoittaa, että ilma kulkee hallitusti ja saadaan raitis ilma tulemaan oikeista paikoista sisään rakennukseen. Paksut eristeet eivät sinällään aiheuta homeongelmia. Isommat ongelmat kuten kosteusvauriot aiheutuvat suunnittelun tai toteutuksen puutteista, yleensä siitä, että jokin liitos tai läpivienti pettää, muistuttaa Holopainen.
Seuraavaksi tutkijat yrittävät saada ilmanlaatumittarin kaupalliseen tuotantoon.
– Minun mielestäni tämä olisi jo valmis tuotantoon, sanoo Tuomikoski.
Mittarin tarkka hinta ei ole vielä selvillä.
– Sanotaan, että sata euroa tai vähän enemmän uskaltaisin pyytää tästä, naurahtaa Tuomikoski.