Varo! Huijarit houkuttelevat nyt tarjouksella helposta työstä, jonka maksajaksi voit joutua sinä itse – toimi näin, jos sait tai avasit viestin

Huijausviesti
Copyright (c) 2021 Bits And Splits/Shutterstock. No use without permission.

Luetuimmat

    Näytä lisää
    Julkaistu

    Jonna Kumpula

    jonna.kumpula(at)mtv.fi

    Huijarit lähestyvät nyt myös suomalaisia tekstiviestillä, jossa tarjotaan helppoa työtä ja rahaa. IT-asiantuntijan mukaan kyseessä on huijaus, joka voi käydä huijatulle kalliiksi.

    Useat suomalaiset ovat viime viikkoina vastaanottaneet perinteikkään tekstiviestin, joka ei todellisuudessa ole aivan sitä, mitä viestissä annetaan ymmärtää. 

    – Moi! Sinut on valittu osa-aikaiseen/kokoaikaiseen työhön. Päiväpalkka 10 euroa – 200 euroa, työ hyvin yksinkertaista, voit tehdä sen milloin tahansa, missä tahansa, ottaa vastaan työ, plus ota yhteyttä WhatsAppiin: 35841477****, viestissä lukee sanatarkasti.

    Viesti on lähetetty erikoisesta sähköpostiosoitteesta eikä viestin lopussa ole mainintaa siitä, kuka viestin on lähettänyt. Viestissä ei myöskään tarkenneta, millaisesta työstä on varsinaisesti kyse. 

    Herääkin vahva epäilys siitä, että kyseessä on huijaus. 

    Ja niinhän se on; liian hyvää ollakseen totta, sanoo Digi- ja väestötietoviraston johtava erityisasiantuntija Kimmo Rousku MTV Uutisille. 

    Hänen mukaansa kyseessä on huhtikuun aikana yleistynyt huijaus.

    – Näitä on tullut Suomessa paljon. Veikkaan, että niitä on lähetetty satoja tuhansia – niin paljon niitä tuntuu löytyvän. 

    Tästä huijauksessa on kyse

    Vaikka viesti lähetetään vedätystarkoituksessa, tarjottu työ on Rouskun mukaan liiankin hyvältä ollakseen totta. 

    – Taustalla on ryhmittymä, joka on verkostomaista tai pyramidityyppistä toimintaa, Rousku sanoo viitaten pyramidihuijauksiin.

    Rousku uskoo, että huijauksen takana olevat tahot ovat kalastelleet satunnaisten ihmisten yhteystietoja erilaisista rekistereistä ja jakelulistoilta. 

    Myös Rousku itse on vastaanottanut samankaltaisen huijausviestin, jossa hänelle tarjotaan työtä. 

    – Niitä on kahta erilaista. Ne käyttävät hieman erilaisia malleja huijaukseen. 

    Ainakin toinen, todennäköisesti molemmat, ryhmittymistä on Rouskun arvion mukaan ulkomaalaisia.

    Huijaukseen haksahtaneen henkilön pyydetään Rouskun mukaan lataamaan puhelimeensa sovellus, jonka kautta hän tuottaa sisältöjä sosiaalisessa median eri kanavissa esimerkiksi kommenttien ja tykkäysten muodossa.

    Ryhmittymä tarjoaa työtä MAFALIKE-nimisen sovelluksen kautta. 

    Sisällöntuotannosta ja tehtävien tekemisestä maksetaan aluksi korvaukseksi jokusia euroja – aivan kuten alkuperäisessä huijausviestissä annetaankin ymmärtää. 

    – Aika pian käykin ilmi, että jotta sitä työtä saa tehdä, siitä pitääkin alkaa maksaa rahaa. Ja maksat työstä enemmän kuin ansaitset. Lisää rahaa on mahdollista saada kutsumalla mukaan muita henkilöitä, esimerkiksi kavereita tekemään samaa työtä ja sitä kautta saadaan kasvatettua verkostoa.

    – Ne, jotka ovat verkoston yläpuolella, todennäköisesti ansaitsevat eniten, Rousku pohtii. 

    Sain viestin, mitä teen?

    Jos saat vastaavanlaisen viestin, Rouskun mukaan viestiin ei kannata reagoida mitenkään, lähinnä poistaa puhelimesta. 

    Vaikka työtarjousviesti onkin kirjoitettu hyvällä suomen kielellä, lyhyen harkinnan jälkeen useimmille on käynyt nopeasti selväksi, että kyseessä on huijaus. 

    – Sosiaalisessa mediassa aika moni on todennut, että ”meidän perheelle on tullut, on havaittu ja on varoiteltu eteenpäin”, eli on hyvin tunnistettu se, että tämä on liian hyvä ollakseen totta. 

    Menin halpaan – miten toimin? 

    Valitettavasti kaikki eivät tunnista viestiä huijaukseksi. Jos epähuomiossa on tullut huijatuksi työtarjouksen tiimoilta, Rousku kehottaa olemaan yhteydessä matalalla kynnyksellä poliisiin. Etenkin, jos huijari on onnistunut anastamaan rahaa. 

    Hän kehottaa myös tarkastamaan, millaisia tietoja huijarin sovellukseen on tullut syöttää.

    – Yleensä maksu- tai luottokorttien tiedot, henkilötunnus ja niihin liittyvät asiat ovat selkeä riski. Pelkkien tilitietojen osalta en näkisi niin suurta uhkaa, Rousku toppuuttelee.  

    Tämä on Rouskun mukaan hyvä, mutta pelottava esimerkki erilaisten huijaustapojen kehittymisestä. Huijari saa siis rahaa sekä myymällä yrityksille tykkäyksiä sekä rahastamalla niitä tuottavia henkilöitä. 

    – Näistä kannattaa keskustella perhepiirissä ja kavereiden kanssa, jotta kukaan ei tule vahingossa huijatuksi, Rousku tiivistää. 

    Lue myös nämä erilaisiin huijauksiin liittyvät artikkelit:

    Lue lisää aiheesta:
    Huijaukset Verkkohuijaukset Digi Kyberturvallisuus Turvallisuus Työ Ulkomaat Kotimaa

     

    Lue myös:

      Uusimmat

      •