"Katsoin oikealle, mutta en nähnyt mitään, sitten jysähti" – varusmiehen traaginen kuvaus Raaseporin tasoristeysturmasta

Miestä syytetään tänään alkaneessa oikeudenkäynnissä kolmen varusmiestoverinsa kuolemantuottamuksesta, liikenneturvallisuuden vaarantamisesta ja palvelusrikoksesta.

Onnettomuus sattui lokakuussa 2017. Kolme varusmiestä kuoli ja viisi loukkaantui, kun armeijan kuorma-auto ja VR:n taajamajuna törmäsivät vartioimattomassa tasoristeyksessä.

Syyttäjä katsoo, että kuorma-autoa kuljettaneen varusmiehen olisi pitänyt ymmärtää, että ohjaamosta ei pysty näkemään oikealta mahdollisesti lähestyvää junaa. Kuljettajan olisi pitänyt pyytää jotain toista ohjaamossa olevaa katsomaan, ettei juna ole tulossa tai menemään ulos ohjaamaan ylitystä.

 Esitutkinnassa mies on kiistänyt syyllistyneensä rikokseen.

–  Esitutkinnassa tehty rekonstruktio osoittaa, että onnettomuusajoneuvoa kuljettaneella ei ole ollut missään vaiheessa mahdollisuutta konkreettisesti nähdä junaa, syytetty sanoi esitutkinnassa.

"Automme oli junaradalla, sitten jysähti"

Syytetty on sanonut kuulustelussa, ettei huomannut lähestyvää junaa. Myöskään toinen ohjaamossa ollut varusmies ei ollut huomannut mitään.

–  Muistan, että oli erittäin huono sää. Lähdimme liikkeelle ja lähestyimme junarataa hiljaisella nopeudella. Kukaan hytissä olleista ei reagoinut millään muotoa. Auto liikkui hiljaisella nopeudella ja mitään syytä ei ollut pysähtyä, varusmies kertoi.

Hän sanoi katsoneensa junaradalle päin.

–  Muistan, että katsoin oikealle junan tulosuuntaan, mutta en nähnyt mitään, enkä kuullut mitään. Sitten, kun automme oli junaradalla, niin sitten jysähti.

"Pyyhkijät olivat kovimmalla nopeudella"

Onnettomuustutkintakeskuksen (Otkes) raportin mukaan Raaseporin onnettomuuden aikaan oli hämärää ja satoi räntää. Onnettomuuden silminnäkijä on kertonut esitutkinnassa sateen olleen voimakas.

–  Tapahtumahetkellä satoi räntää niin, että pyyhkijät olivat kovimmalla nopeudella.

Skogbyn risteys oli luokiteltu vaaralliseksi. Siinä ei ollut puomia tai muita varoituslaitteita, ja lisäksi puomin puuttumisesta ilmoittava liikennemerkki puuttui. Risteyksen vaarallisuutta lisäsi myös sen muoto. Onnettomuuspaikalta katsottuna junarata kohtaa autotien viistosti takaoikealta.

Esitutkintamateriaalin mukaan varusmiehille ei ollut puhuttu risteyksen vaarallisuudesta. STT:n tietojen mukaan eri viranomaiset ovat onnettomuuden jälkeen ihmetelleet, miksi Uudenmaan prikaati käytti vaaralliseksi tiedettyä Skogbyn risteystä, kun lähellä oli vaihtoehtoinen reitti radan yli. Uudenmaan prikaati ei halunnut antaa STT:lle haastattelua onnettomuudesta.