Aseella uhkailu on miltei kolminkertaisesti kuntatyöntekijöiden keskiarvoa yleisempää lähihoitajien keskuudessa. Tämä selviää Työterveyslaitoksen Kunta10-tutkimuksesta. Kahdesti uhkailluksi joutunut lähihoitaja kertoo tarinansa.
Keskikokoisessa kaupungissa työskentelevä lähihoitaja suostui pyynnöstä kertomaan MTV Uutisille työpaikallaan tapahtuneesta väkivallasta.
”Vuosituhannen alussa, vasta valmistuneena hoitajana, harhoista kärsivä mies pyrki keittiöön, jonne asukkailla oli pääsy kielletty. Seisoin keittiön ovella. Kielsin häntä tulemasta ja kehotin odottamaan kahvia päiväsalin puolella. Mies kuitenkin tuli keittiöön työntäen minua pois tieltä. Yritin estellä pysymällä hänen edessä. Mies työnsi minua nurkkaa kohden. Samalla hän tavoitteli pöydällä olevia leipäveitsiä ja hoki, että tappaa minut.”
Asiaa ei käsitelty työyhteisössä
”Lopulta ymmärsin, että minun on turha häntä estellä joten pääsin kiertämällä hänen ohitseen pois keittiöstä pyytämään apua toiselta hoitajalta. Tilanteen ollessa päällä koin pelkoa ja mielessä vilisi keinoja että miten tästä selviän. Parin päivän ajan välttelin miestä, kunnes hän tuli pyytämään minulta anteeksi. Asiaa ei käsitelty työyhteisössä ja aina kun miehen harhat ovat voimistuneet hänelle on annettu ”cocktail” eli kahden eri psyykelääkkeen yhdistelmä.”
Asia ei jäänyt juurikaan vaivaamaan työntekijää.
”Itse unohdin asian lopulta aika nopeasti, eikä siitä jäänyt henkisiä jälkiä. En ole asiaa edes ajatellut ennen kuin nyt, kun aloin tätä kirjoittamaan ja muistelemaan. Nyt vuosia myöhemmin olisin tilanteessa tehnyt toisin enkä olisi alkanut vastustelemaan vaan hakenut heti toisen hoitajan ja keittiön ovenkin olisi voinut turvallisuus syistä pitää kiinni.”
Kynsisaksilla rystysiin
Hoitajan kohtaama väkivalta ei jäänyt ainoaksi tapaukseksi.
”Kymmenen vuotta myöhemmin nykyisessä työpaikassani yövuorossa muistisairas mies oli usein yöaikaan levoton ja kuljeskeli paljon osastolla. Kierrollani huomasin, että hän ei ollut huoneessaan ja lopulta löysin hänet naisasukkaan huoneesta. Tämä nainen oli vuodepotilas ja täysin puolustuskyvytön. Miesasukas seisoi naisen sängyn vierellä ja naksutteli kynsisaksia hänen kasvojen yläpuolella.”
”Menin rauhallisesti miehen luo ja puhuin rauhallisella äänellä, mutta en koskenut häneen. Puheesta ei ollut apua, joten koskin häneen varovasti ja kehotin, jos lähdettäisiin omaan huoneeseen nukkumaan. Siinä vaiheessa hän huitaisi minua kohden saksilla. Ne osuivat minua rystyseen.”
Tilanne rauhoittui, kun huoneeseen saapui kollega.
”Poistuin huoneesta. Soitin toisen yöhoitajan apuun, saimme mieheltä sakset pois ja saateltua omaan sänkyyn. Minulla ei jäänyt henkisiä jälkiä, saksien jälkiä oli muutamia päiviä. Asiaa ei käsitelty työyhteisössä. Haipro-potilasturvallisuusilmoituksen asiasta tein.”
AVI: Käsittely tärkeää
Työsuojelun asiantuntija pitää tärkeänä sitä, että väkivaltatilanteet käsitellään.
– Työpaikalla pitäisi olla menettelytavat, miten toimitaan väkivaltauhkatilanteissa. Niiden mukaan pitää toimia. Yleensä ohjeissa sanotaan, että tilanteista raportoidaan kirjallisesti. Sen jälkeen ne käsitellään. Senkin takia käsittely on tärkeää, että tiedetään onko riskienhallinta työpaikalla pettänyt. Tällaiset uhkatilanteet voivat myöskin jäädä kuormittamaan itse työntekijää psykososiaalisesti, kommentoi Aluehallintoviraston työsuojeluhallinnon apulaisjohtaja Kirsi Häkkinen.
Kunta10-tutkimus käsittelee vuotta 2014 ja siihen osallistui Helsinki, Espoo, Vantaa, Tampere, Turku, Oulu, Raisio, Nokia, Valkeakoski, Naantali ja Virrat. Tutkimus on maan laajin ja kunta-alan henkilöstöön kohdistuva tutkimus.