Suomalaisen Työn Liitto tunnetaan avainlipustaan, mutta se myöntää myös Yhteiskunnallisen yrityksen merkkiä. Merkin haltijat täyttävät kriteerit, joiden mukaan yritys on paitsi aitoa yritystoimintaa myös yhteiskunnallista hyvää tuottava toimija.
Merkin saaneita yrityksiä on tällä hetkellä 214. Näiden yritysten yhteenlaskettu liikevaihto on 5,06 miljardia euroa ja merkkiyrityksissä työskentelee yhteensä liki 19 000 ihmistä.
Noin puolet merkkiyrityksistä on hoiva-alalla. Loput noin sata yritystä tai yritystoimintaa pyörittävää yhdistä tai säätiötä toimivat lukuisilla eri toimialoilla. Esimerkkejä muiden alojen merkin haltijoista ovat vaikkapa Kainuun jätehuollon kuntayhtymä, Herttoniemen Ruokaosuuskunta ja Hyötykasviyhdistys.
– Liiketaloudellisesti kannattava toiminta ja yhteiskunnallinen vastuu eivät suinkaan sulje toisiaan pois, korostaa toimitusjohtaja Tero Lausala Suomalaisen Työn Liitosta.
Tiukat kriteerit
Merkin myöntää Suomalaisen Työn Liitto, jos hakemus täyttää tiukat kriteerit. Ensinnäkin yrityksen on tarkoitus ratkaista yhteiskunnallisia tai ympäristöön liittyviä ongelmia.
Toiseksi yrityksen tai toimintaa pyörittävän yhdistyksen on palautettava yli puolet voitostaan yhteiskunnallisen tavoitteensa edistämiseen. Lisäksi hakijayrityksiltä vaaditaan avoimuutta ja läpinäkyvyyttä.
Merkkiä myös valvotaan.
– Teemme vuosittain kyselyn ja näinä aikoina myös yleisö ja kilpailijat tuovat tietoa, jos kriteerit eivät enää täyty, kertoo toimitusjohtaja Tero Lausala Suomalaisen Työn Liitosta.
Merkin haltijoita yhdistää myös se, etteivät ne saa tukia, vaan kaikki tulot tulevat omasta toiminnasta.
Pääkriteerien lisäksi lisäpisteitä merkkiä ajatellen voi saada heikossa asemassa olevien työllistämisestä, työntekijöiden mahdollisuudesta vaikuttaa päätöksentekoon sekä yhteiskunnallisten vaikutusten mittaamisesta.
Merkki myönnetään määräajaksi. Suomessa arvioidaan olevan joitakin tuhansia yrityksiä, joilla olisi mahdollisuus saada Yhteiskunnallinen yritys -merkki.
Hoiva-alalla merkkiyrityksiä
Helsinkiläinen Mereo tuottaa laitospalveluita. Ryhmäkodissa muistisairaat asukkaat saavat tarvitsemansa hoidon. Lainsäätäjän suosituksen hoitajamitoituksesta Mereo ylittää kirkkaasti.
– Meillä mitoitus on reilut 0,6. Tämän lisäksi on tukihenkilöstöä sekä erillinen keittiöhenkilökunta, kertoo toimitusjohtaja Raija Saari.
Hoitajien vastuulle jää siis hoitaminen, eikä heidän aikansa mene muuhun. Mereossa esimerkiksi halaaminen näyttää olevan tärkeä osa arkea. Siellä ei kärsitä halipulasta.
Rutiinit ja virkistyshetket täyttävät päivät. Suosituin aktiviteetti on bingo, mutta paljon muutakin on viikkosuunnitelmassa. Runonlausuntaa, laulua, tuolijumppaa ja muita sen kaltaisia puuhia. Mereossa asuu myös koira.
– Se oli henkilökunnan ja asukkaiden yhteinen päätös, kun taloon oli muuttamassa uusi asukas, jolla sattui olemaan koira, kertoo Saari.
Nyt emäntänsä vierellä hyvin viihtyvä Luna on talon vakiasukas ja siitä on iloa kaikille.
Raija Saari kehottaakin pieniä hoiva-alan yrityksiä kertomaan itsestään ja toiminnastaan aktiivisesti.
– Isot nimet tunnetaan, mutta on meitä muitakin, muistuttaa Saari.
Lista Yhteiskunnallinen yritys -merkin haltijoista on nähtävissä Suomalaisen Työn Liiton sivuilla.