Lisääntynyt unentarve päivisin voi tuoreen yhdysvaltalaistutkimuksen mukaan olla Alzheimerin taudin varhainen oire.
Viime vuonna julkaistussa tutkimuksessa havaittiin, että uneliaisuus keskellä päivää voi olla yksi Alzheimerin taudin oire. Jo aiemmin tiedettiin, että Alzheimerin tauti voi häiritä unta ja vuorokausirytmiä. Tutkimuksessa ei kuitenkaan saatu selville, aiheuttavatko uniongelmat beta-amyloidi-proteiinin kertymistä aivoihin vai johtuvatko uniongelmat proteiinin kertymisestä.
Nyt julkaistu yhdysvaltalaistutkimus selittää ilmiötä ja osoittaa, että Alzheimer vaikuttaa suoraan niihin aivojen alueisiin, jotka ovat vastuussa päiväsaikaan ilmenevästä uneliaisuudesta, Kalifornian yliopiston tutkijat kirjoittavat tiedotteessaan.
Yhdysvaltalaistutkimus vihjaa, että valvetilaa säätelevien aivojen osien vauriot ovat yksiä ensimmäisiä vaurioita, joita Alzheimerin tautiin liittyvä hermosolujen rappeutuminen aiheuttaa. Tästä syystä lisääntynyt unentarve päivisin voi olla varhainen Alzheimerin taudin varoitusmerkki – etenkin, jos sitä ilmenee ilman merkittäviä yöllisiä unihäiriöitä.
Lisäksi tutkimus lisää näyttöä siitä, että tau-proteiini myötävaikuttaa suoremmin Alzheimerin oireita lisäävään aivojen rappeutumiseen kuin enemmän tutkittu amyloidi-proteiini.
Tutkimus ilmestyi Alzheimer’s and Dementia -tiedejulkaisussa.
Lue myös: Aivojen "pesukone" selittää, miksi unihäiriöt lisäävät muistisairauksien riskiä
Kolme aivoaluetta syyniin
Lisääntynyt uneliaisuus päiväsaikaan voi ilmetä jo paljon ennen Alzheimerin tunnetuinta oiretta, muistinmenetystä. Kuvituskuva.
Tutkimusta varten tutkijat mittasivat tau-proteiinitasoja ja hermosolujen lukumäärää kolmella aivoalueella, jotka osallistuvat valvetilan ylläpitämiseen. Tutkimukseen osallistui 13 jo edesmennyttä Alzheimer-potilasta sekä seitsemän tervettä henkilöä.
Terveisiin aivoihin verrattuna Alzheimer-potilaiden aivojen valvetilaa ylläpitäviin osiin oli muodostunut merkittäviä määriä tau-proteiinia. Tutkitut aivoalueet olivat sinitumake, lateraalinen hypotalamus sekä tuberomamillaarinen tumake. Alueet olivat menettäneet jopa 75 prosenttia hermosoluistaan.
Tämä tarkoittaa, että aivoilla ei ole mitään keinoa tasapainottaa rappeutumista, sillä kaikki toisiinsa toiminnallisesti liittyvät solutyypit tuhoutuvat samanaikaisesti, tutkijat kirjoittavat.
Tutkijat uskovat, että valvetilaan osallistuvat aivojen osat vaurioituvat jo varhaisessa vaiheessa Alzheimerin tautia. Tämän vuoksi lisääntynyt uneliaisuus päivisin voi ilmetä jo paljon ennen tyypillisempää muistisairauden oiretta, muistinmenetystä.
Lue myös: Vapaaehtoiset vievät vauvanukkeja muistisairaille vanhuksille – koskettava reaktio: ”He ovat sisimmissään edelleen äitejä ja isiä”
Apua Alzheimerin taudin hoitamiseen?
Tutkijat toivovat, että löydöksestä on jatkotutkimusten myötä apua Alzheimerin taudin parantavan hoitokeinon löytämiseen. Vaikuttaa siltä, että tau-proteiinin kertyminen on vahvemmin yhteydessä Alzheimerin oireisiin kuin laajemmin tutkittu amyloidi-proteiini, josta ei ole vielä löytynyt apua Alzheimerin taudin hoitoon.
Alzheimerin tauti on aivoja rappeuttava etenevä muistisairaus, jonka yleisyys kasvaa voimakkaasti iän myötä. Yli 85-vuotiailla sitä esiintyy jo 15–20 prosentilla, kertoo Terveyskirjasto. Suomessa Alzheimerin tautia sairastaa arviolta yli 70 000 ihmistä.
Sairauden etenemistä ei pystytä pysäyttämään, mutta oireita voidaan lievittää lääkkeillä.
Lue myös: 10 tapaa ehkäistä Alzheimerin tautia – asiantuntijoiden vinkit
Lue uusimmat lifestyle-artikkelit.
Lähteet: University of California San Francisco, WebMD, Terveyskirjasto