Vältä ylipainoa
On paljon tutkimusnäyttöä siitä, että ylipaino lisää riskiä sairastua verisuoniperäisiin sairauksiin: diabetekseen, metaboliseen oireyhtymään, korkeaan kolesteroliin ja korkeaan verenpaineeseen. Sydän- ja verisuonisairaudet taas lisäävät riskiä sairastua muistisairauksiin. Helppo keino vähentää omaa riskiään sairastua on siis välttää ylipainoa. Se, mikä suojaa sydäntä, suojaa myös aivoja.
Lopeta tupakointi
Nikotiini kiihdyttää sympaattisen hermoston toimintaa, mikä supistaa ääreisverisuonia ja nostaa verenpainetta. Tupakoijilla veren rasva-arvot muuttuvat epäedullisiksi, mikä lisää tukoksen kehittymisen riskiä. Tämä taas lisää aivoverenkiertohäiriön riskiä ja altistaa siten verisuoniperäiselle dementialle. Maailman terveysjärjestön mukaan 14 prosenttia maailman Alzheimer-tapauksista voidaan laskea tupakan aiheuttamiksi.
Nauti alkoholia kohtuudella
Runsas alkoholinkäyttö voi nopeuttaa Alzheimerin taudin etenemistä. Pysy siis kohtuudessa.
Hoida perussairaudet
Jos sinulla on todettu mikä tahansa perussairaus, sen asianmukainen hoito on parasta riskien pienentämistä. Tämä tarkoittaa esimerkiksi, että hoidat korkean kolesterolin ja verenpaineen kuntoon lääkityksellä. Myös pienikin painonpudotus voi auttaa. Sama koskee kilpirauhasen vajaatoimintaa. Masennus on niin ikään tärkeää hoitaa kuntoon, sillä pitkään jatkuva masennus vahingoittaa aivoja.
Syö monipuolisesti
Yksipuolinen ravinto on muistisairauksien selkeä riskitekijä. Jos syö ravintoköyhää ruokaa, aivot eivät saa riittävästi rakennusaineita. Monipuolinen ravinto suojaa aivoja. Aivot nauttivat monityydyttymättömistä rasvahapoista, kalasta, marjoista, hedelmistä ja kasviksista. Tyydyttynyttä rasvaa, suolaa ja punaista lihaa kannattaa välttää.
Itä-Suomessa tehdyssä CAIDE-tutkimuksessa (1998–2008) havaittiin, että runsas tyydyttyneen rasvan saanti keski-ikäisenä oli yhteydessä myöhempiin muistivaikeuksiin. Monityydyttymättömien rasvahappojen ja kalan saanti puolestaan paransi muistia. Muualla maailmassa on saatu vastaavia tutkimustuloksia.
Liiku mahdollisimman paljon
Liikunnalla on muistisairauksilta suojaava merkitys. Liikunta lisää verenkiertoa ja tuo vereen hapekasta hyvää verta, joka kulkeutuu liikunnan myötä aivoihin. PET-kuvauksissa on voitu huomata, että jo 20 minuutin liikunta aiheuttaa aivoissa positiivisia muutoksia. Kaikki liikunta on hyvästä, ja parasta on, jos pystyy liikkumaan monipuolisesti ja vaihtelevissa maastoissa. Liikunta tuo myös hyvää oloa, joka innoittaa puolestaan syömään terveellisemmin.
Kuuntele lempimusiikkiasi
Musiikilla on erittäin suuri merkitys aivojen hyvinvoinnille. Se tuottaa mielihyvää, laukaisee stressiä ja ehkäisee masennusta. Mikä tahansa musiikki on hyvää aivoille, kunhan kuulija pitää siitä. Parasta on, jos voit yhdistää musiikin ja liikunnan. Dosentti Teppo Särkämön johdolla tehty tutkimus on osoittanut, että muistisairaiden kognitiivista ja emotionaalista toimintakykyä voidaan erityisesti dementian alkuvaiheessa tukea musiikin avulla.
Pane aivot töihin
Aktiivinen elämäntapa ja uusien asioiden opettelu suojaa muistisairauksilta. Mitä enemmän aivoja käyttää, sitä parempi. Lue, matkustele, tee ristisanoja, tapaa ihmisiä, opettele uusi kieli tai uusi taito. Mikä tahansa uusi haaste on aivoille hyväksi.
Nuku riittävästi
Uni on erittäin tärkeää aivojen ja muistin hyvinvoinnille. Unen aikana aivot lepäävät ja jäsentävät tietoa, jota ihminen on saanut päivän aikana. Levollinen uni antaa aivoille mahdollisuuden tallentaa tietoa. Väsyneenä uusia asioita on paljon vaikeampi oppia kuin levänneenä. Vasta levossa esimerkiksi luovuus pääsee valloilleen.
Vältä stressiä
Pyri kaikin tavoin pitämään elämäsi tasapainossa. 8+8+8 -sääntö on edelleen pätevä ohjenuora: hyvään vuorokauteen kuuluu kahdeksan tuntia työtä, kahdeksan tuntia mielekästä vapaa-aikaa ja kahdeksan tuntia unta. Ei tarvitse suostua siihen, että on tavoitettavissa 24/7. Jos töistä ja kiireestä irrottautuminen on vaikeaa, kannattaa kokeilla esimerkiksi mindfulness-harjoitteita tai muuta itselle mielekästä tekemistä.
Tällä viikolla vietetään Aivoviikkoa.
Lähde: Nutricia Medical
Muistisairaiden määrä lisääntyy
THL:n asiantuntijalääkäri Tiia Ngandu kertoi Studio55.fi-lähetyksessä marraskuussa 2014, että 50 vuoden kuluessa muistisairaiden määrä Suomessa saattaa jopa viisinkertaistua.
16:54
