Venäjän Ukrainassa aloittama hyökkäyssota on nyt kestänyt jo yli vuoden. Keskiviikkoyön ja torstaiaamun aikana Venäjä palasi entiseen taktiikkaansa, ja iski ohjuksilla ja lennokeilla eri puolille Ukrainaa. Lännen toiveet Venäjän ohjusvarastojen hupenemisesta näyttävät olleen ylioptimistisia.
Iskuja kuvailtiin massiivisiksi ja Ukrainan armeijan mukaan Venäjä ampui yli 80 ohjusta, joista Ukrainan ilmatorjunta pudotti reilut kolmekymmentä.
Maanpuolustuskorkeakoulun sotilasprofessorin Aki-Mauri Huhtisen mukaan Venäjä haluaa osoittaa, että se kykenee jatkamaan iskuja.
– Venäjän itsensä mukaan kyse on kostoiskusta, Ukrainan taistelutahdin murentamisesta. Eli palataan siihen keinovalikoimaan, mikä Venäjällä on.
– Kosto varmaan siitä, mitä Ukraina on tehnyt aiemmin, ehkei sitä tarkasti eritelty. Tavallaan kyseessä on viesti lännelle ja Ukrainalle, että pitäisi antaa periksi.
Lue myös: Venäjän naapurissa kytee taas – näitä maita kannattaa pitää silmällä, varoittaa tutkija
Sotilasprofessorin mukaan Venäjällä ei ole tällä hetkellä kovin paljon vaihtoehtoja, joten maa iskee Ukrainassa siviilikohteisiin ja infraan. Lisäksi maasodankäynti itärintamilla jatkuu.
Ukrainan presidentti Volodymyr Zelenskyi valoi iskujen jälkeen uskoa kansaan ja puolustustahtoon.
– Vihollinen ampui 81 ohjusta yrittääkseen pelotella ukrainalaisia uudelleen palatessaan heidän epätoivoiseen taktiikkaansa. Valloittajat voivat vain terrorisoida siviilejä. Se on kaikki, mitä he voivat tehdä. Mutta se ei auta heitä, presidentti kommentoi torstaina.
Eivätkö ohjusvarastojen pohjat häämötäkään?
Lännessä ehdittiin jo toivoa, että Venäjän aikaisemmin talvella tekemät ohjusiskut olisivat kuluttaneet maan ohjus- ja lennokkivarastot.
Tuoreimmat iskut kielivät kuitenkin siitä, että aseiden tuotanto pyörii taustalla.
– Kyllä sieltä näyttää lisää tulevan ja Venäjä jatkaa toimintaa. He kykenevät tuottamaan ammustarvikkeita. Totta kai heillä on siitä pulaa, koska kulutus on aika isoa.
– He joutuvat valikoimaan yhä tarkemmin, mihin isketään, mutta toistaiseksi toiminta jatkuu, sotilasprofessori Huhtinen sanoo.
Huhtisen mukaan myös rintamalta saapuvat tiedot iskuista ja hyökkäyksistä kielivät siitä, että ammusten tuotanto toimii.
Voiko Kiina pahentaa tilannetta?
Venäjä on saanut käyttöönsä sotatarvikkeita ainakin Iranista ja Pohjois-Koreasta. Iranilaisvalmisteiset lennokit olivat suuressa roolissa, kun Venäjä aiemmin talvella iski rajusti Ukrainan sähköverkkoa vastaan.
Yhdysvallat kertoi helmikuussa, että Kiina harkitsee aseavun antamista Venäjälle. Länsimaat ovat varoittaneet Kiinaa vakavista seurauksista, jos se alkaisi tukea Venäjää aseilla.
Lue myös: Sotilasprofessori MTV Uutisille: Bahmutin kohtalo ratkeaa lähivuorokausien aikana – kuitti Putinin kokin sekaville puheille
Sotilasprofessorin mukaan Kiinan mahdollinen apu ei liity tähän hetkeen, mutta pitkällä aikavälillä Kiinan rooli voisi olla merkittävä, jos se alkaisi antaa Venäjälle aseita.
– Kumpikin osapuoli tarvitsee valtavan määrän ampumatarvikkeita päivittäin ja huoltoa. Siitä on tällä hetkellä enemmin kiinni, koska väännetään rintamalinjoista.
– Tilanne ei ole niinkään kiinni henkilöstöstä, vaan enemmänkin siitä, että eri rintaman osuuksilla taistelijoilla riittää tehokkaita aseita ja ampumatarvikkeita, Aki-Mauri Huhtinen havainnollistaa Ukrainan ja Venäjän paikallaan junnaavaa taistelua ja tarvikepulaa.
8:32
Miltä Bahmutin rintamalla Ukrainassa näyttää? Katso sotilasprofessori Aki-Mauri Huhtisen koko haastattelu