Venäjää uhkaavia pakotteita on valmisteltu salassa – vaikutukset voivat olla Suomellekin kovat

Tällä hetkellä Venäjää kohtaan on voimassa vuonna 2014 asetettuja pakotteita, jotka keskittyivät finanssisektoriin, valikoituihin valtion pankkeihin sekä yksityisiin pankkeihin. Vientirajoituksia asetettiin esimerkiksi kaksikäyttötuotteisiin, öljynporaus- ja puolustusteknologiaan.

Varmaa tietoa mahdollisista uusista pakotteista Venäjää vastaan ei vielä ole, sillä Euroopan Unioni ja Yhdysvallat ovat halunneet valmistella uusia pakotteita salassa.

– Näin voidaan säilyttää jonkinlainen yllätysefekti ja välttää huutokauppa jäsenmaiden välillä siitä, mitä nämä pakotteet tulisi olla, Elinkeinoelämän keskusliiton johtaja Petri Vuorio sanoo.  

EK:ssa Vuorion vastuulle kuuluvat esimerkiksi EU- ja elinkeinopolitiikka. Vuorio arvioi Suomeakin koskettavien mahdollisten pakotteiden vaikutusten jakautuvan kolmeen osaan.

Taloudellista epävarmuutta ja vaikutuksia vientiteollisuuteen

Ensimmäisenä Vuorio nostaa esiin talouden yleisen epävarmuuden, johon sota keskellä Eurooppaa johtaisi.

– Tästä on nähty jo ennusmerkkejä, kuten maanantaina, kun markkinat ja pörssikurssit laskivat. Samoin sillä olisi vaikutuksia kulutuksen ja investointien epävarmuuteen, joka vaikuttaa tässä koronapandemian jälkeisessä talouden herkässä kasvussa, Vuorio kertoo.

Toisekseen lännen pakotteilla voi olla vaikutuksia vientikauppaan Venäjälle valikoiduissa tuotteissa. Vuonna 2014 Ukrainan kriisin aiheuttamat Venäjän vastapakotteet iskivät suomalaiseen elintarviketeollisuuteen, kun elintarvikkeille asetettiin tuontikieltoja Venäjälle.

Vuorion mukaan vuonna 2014 Venäjän vastapakotteilla oli pahemmat vaikutukset Suomelle kuin mitä EU:n asettamilla pakotteilla oli. Uudet pakotteet eivät niinkään vaikuttaisi elintarviketeollisuuteen.

– Suomen suurin vientiartikkeli Venäjälle on koneet ja laitteet. Jos rupla esimerkiksi heikentyy, on sillä vaikutuksia vientiteollisuuden yrityksiin, Vuorio toteaa.

Suomen vienti Venäjälle on pienentynyt huomattavasti 2010-luvulla, mutta se on edelleen 5,5 prosenttia kokonaistavaraviennistä. Esimerkiksi Ruotsin vastaava luku on 1,5 prosenttia. Suomen vienti painottuu siis Venäjälle enemmän kuin keskiverto EU-mailla.

Venäjän vastatoimet

Kolmantena Vuorio mainitsee Venäjän mahdolliset vastatoimet liittyen sen tuottamaan energiaan ja raaka-aineisiin, esimerkiksi kemikaaleihin.

– Ne ovat hintaherkkiä eli markkinahäiriöiden ja toimitusvaikeuksien syntyessä voi tulla vaikutuksia energian hintoihin sekä joidenkin lopputuotteiden hintoihin raakaaineiden kautta, Vuorio sanoo.

Äärimmäisenä pakotekeinona Venäjälle voisi olla sen irrottaminen kansainvälisestä maksujenvälitysjärjestelmästä eli SWIFT-järjestelmästä. Vuorio pitää sitä epätodennäköisenä.

– En usko siihen. Finanssisektorin pakotteet muussa muodossa pankkeihin kohdistettuna ovat olleet esillä julkisuudessa, mutta SWIFT on aika äärivaihtoehto. Se on myös aika haastava toteuttaa.

Lue lisää: Mirja Kivimäen kommentti: Putinilla on Ukrainan hyökkäyksessä enemmän hävittävää kuin voitettavaa

Lue lisää: EU vastaa jykevillä talouspakotteilla, jos Venäjä hyökkää Ukrainaan