Venäjän kansalaisten pääsyä Suomeen on rajoitettu merkittävästi Ukrainassa käytävän hyökkäyssodan vuoksi. Kahden viime kesän välillä näkyy selvä ero saapujien määrässä.
Venäläisten saapuminen Suomeen nousi pinnalle jälleen sen jälkeen, kun terrorismirikoksista epäilty venäläismies Voislav Torden, tai Jan Petrovski, jäi kiinni Suomessa 20. heinäkuuta.
Tordenin asianajaja kertoi MTV Uutisille viikko sitten perjantaina, että Torden saapui Suomeen 19. heinäkuuta, eli päivää ennen kiinniottoaan, Suomen myöntämällä oleskeluluvalla. Asianajaja kertoi Tordenin puolison päässeen opiskelemaan Suomeen ja heidän lastensa päässeen kouluun.
Oleskeluluvan saanut henkilö on luonnollisesti oikeutettu maahantuloon. Oleskelulupaa Suomeen voi hakea, jos on työpaikka, opiskelupaikka tai perheenjäsen Suomessa.
Lue myös: Venäläiset ovat saaneet Ukrainan sodan aikana Suomesta oleskeluluvan varmimmin opiskelu- ja perheperusteisesti – näillä syillä myös Rusich-sotilasjohtaja livahti maahan
Lue myös: Rajavartiolaitoksen muotoilu hämmentää: Saiko sotarikoksista epäilty Rusich-pomo oleskeluluvan jonkun muun passilla?
Näin määrät kehittyneet
Schengen-viisumeilla Suomeen tai Suomen kautta matkustavien Venäjän kansalaisten saapumista maahan on sen sijaan rajoitettu viime vuoden syyskuun viimeisestä päivästä lähtien.
Valtioneuvoston tuolloin tekemän periaatepäätöksen tarkoituksena on ollut saada Venäjältä saapuva turismi loppumaan. Rajoituksia jatkettiin ja tiukennettiin hieman 6. heinäkuuta.
Suomeen saapuvien Venäjän kansalaisten määrissä on nähtävissä selvä muutos vuosien 2022 ja 2023 kesäkuukausien välillä, kerrotaan Rajavartiolaitokselta MTV Uutisille.
Venäläisiä maahantulijoita oli vielä viime vuoden elokuussa 132 223 ja syyskuussa 142 845 ennen kuin rajoitukset tulivat voimaan ja määrät kääntyivät laskuun. Lokakuussa 2022 saapujia oli enää 32 172.
Tämän vuoden elokuussa venäläisiä maahantulijoita oli enää 45 268, eli noin 87 000 vähemmän kuin vuotta aiemmin. Tiedot on toimitettu MTV Uutisille torstaina 31. elokuuta.
Näin Suomeen saapuvien venäläisten määrä on kehittynyt maaliskuun 2022 jälkeen. Huippu nähtiin viime syyskuussa, minkä jälkeen Suomi alkoi rajoittaa venäläisten turismia.
Harva käännytetään takaisin
Tämän vuoden aikana Venäjän kansalaisia on saapunut Suomeen Vaalimaalta noin 150 000, Nuijamaalta noin 58 000, Niiralasta noin 35 000, Imatralta noin 20 000 ja Vartiuksesta noin 12 000. Vastaavana aikana lentoliikenteessä venäläisiä on saapunut Suomeen ulkorajaliikenteessä yhteensä noin 12 000.
Vain harva käännytetään rajalla. Pääsyn epäämisiä ja käännytyksiä on tehty tänä vuonna elokuun 27. päivään mennessä kaikilla rajoilla yhteensä 1742, josta venäläisten osuus on 1478. Viime vuonna pääsyn epäämisiä ja käännytyksi kaikilla rajoilla tehtiin yhteensä 4192, josta venäläisten osuus oli 3255.
– Jokaiselle Schengenin alueen ulkorajan ylittäville henkilölle tehdään rajatarkastus. Rajatarkastus on yhtenäinen kaikilla Schengen- jäsenvaltioiden ulkorajoilla. Rajatarkastuksissa on huomioitu hyvin laajasti erilaiset uhkat. Rajatarkastusten tukena hyödynnetään kansallisia, eurooppalaisia ja muita kansainvälisiä rekistereitä sekä yhteistyötä muiden maiden turvallisuusviranomaisten kanssa, kertoo Rajavartiolaitoksen rajatakastusyksikön päällikkö Tero Hirvonen.
Erityisryhmillä pääsy viisumilla
Venäjän kansalaisilla on oikeus saapua Suomeen, jos henkilö kuuluu johonkin seuraavista kymmenestä erityisryhmästä.
1. Suomen kansalaisten ja Suomessa pysyvästi asuvien ulkomaalaisten perheenjäsenet
Tällaisia perheenjäseniä ovat puoliso, vanhemmat, isovanhemmat, lapset, lapsenlapset ja huollettavana olevat henkilöt sekä vakiintuneen parisuhteen perusteella maahan tulevat.
Matkustajan on todennettava rajatarkastuksessa hyväksyttävä perhesuhde. Myös huollettavana olevan henkilön huoltaja tai edunvalvoja rinnastetaan sukulaiseen tässä maahantulon tarkoituksessa.
2. Euroopan unionin jäsenvaltion, Euroopan talousalueen jäsenvaltion tai Sveitsin kansalaisten perheenjäsenet
3. Työnteko viisumilla
Lyhytaikaista, alle 90 vuorokautta kestävää, viisumilla tapahtuvaa työntekoa varten saa saapua Suomeen.
Lisäksi kausityöhön myönnetyllä viisumilla voi saapua Suomeen suorittamaan viisumissa tarkoitettua työtä.
Rajatarkastuksen yhteydessä henkilön on näytettävä toteen maahantulon tarkoitus työntekoa tai elinkeinon harjoittamista varten.
4. Kuljetus- ja logistiikka-alan henkilöstö työtehtävissään
Kuljetus- ja logistiikka-alan henkilöstölle sallitaan maahantulo heidän matkustaessaan Suomeen työtehtävissään. Maahan saapuvan henkilön tulee olla työtehtävässä tai työtehtävään liittyvällä siirtymismatkalla (esim. merimies matkalla alukselleen).
5. Liikematkustajat
Liikematkustajalla tulee olla välttämätön henkilökohtaista läsnäoloa vaativa syy matkustaa Suomeen liiketoiminnan vuoksi.
Maahantulon välttämättömyys ja henkilökohtaista läsnäoloa vaativa peruste arvioidaan tapauskohtaisesti rajatarkastuksen yhteydessä saadun selvityksen perusteella. Liiketapaamisen todellisuus voidaan varmentaa tarkastussoitolla tai muulla luotettavalla keinolla.
6. Opiskelijat
Suomeen saa saapua lyhytaikaista (alle 90 vrk) tutkintoon johtavaa tai tutkinnon osana olevaa opiskelua varten, mukaan lukien pääsy- tai soveltuvuuskokeeseen osallistuminen. Myös tutkintoon tähtäävän opiskelun pakolliseen kielikokeeseen osallistuminen on sallittua.
Sallittu syy ei ole esimerkiksi kansalaisopistojen kurssit tai vastaavat lyhyet kurssit, jotka eivät johda tutkintoon tai ole osa tutkintoa.
7. Suomeen hoitoon saapuvat
Vakiintunut hoitosuhde Suomessa sijaitsevassa hoitolaitoksessa on peruste maahantulolle.
Henkilön on todennettava maahantulon tarkoitus rajatarkastuksen yhteydessä. Tarvittaessa vakiintuneen hoitosuhteen olemassaolo tarkistetaan hoitoa tarjoavalta yritykseltä.
8. Asunnon tai kiinteistön omistavat
Ennen syyskuun loppua 2022 omistetun asunnon tai kiinteistön omistajalle on sallittua maahantulo jos matkan tarkoituksena on välttämätön ja kiireellinen asunnon tai kiinteistön huolto- tai hoitotyö, joka edellyttää omistajan henkilökohtaista läsnäoloa.
Maahantulo voidaan sallia perusteella lähtökohtaisesti yhdelle omistajaksi merkitylle henkilölle. Perheen tai seurueen matkustaminen huolto- ja hoitotyöhön ei ole sallittua.
9. Diplomaatti- ja konsuliedustustojen henkilökunta
10. Muut erityiset syyt (välttämättömät syyt)
Muita erityisiä syitä voivat olla esimerkiksi humanitaariset syyt, pakottavat henkilökohtaiset syyt, lapsen etuun liittyvät syyt tai muu perusteltu syy. Syyt arvioidaan tapauskohtaisesti rajatarkastuksen yhteydessä.
Pakottava henkilökohtainen syy voi olla esimerkiksi osallistuminen lähiomaisen hautajaisiin, lähiomaisen vakava sairastapaus tai Suomen viranomaisen kutsu viranomaisessa asiointiin.
Lähde: Rajavartiolaitos