Suomeen töihin pyrkivien työlupahakemuksissa on havaittu uudenlaisia ilmiöitä, kuten työhistorian tai -todistusten väärentämistä, selviää sisäministeriön laittoman maahantulon ja maassa oleskelun vastaisesta toimintaohjelmasta.
Ohjelma on hallitusohjelman mukaisesti päivitetty vuosille 2021–2024.
Tapauksiin liittyy myös hyväksikäytön ilmiöitä. Esimerkiksi viime kesänä ilmeni, että koronapandemiasta johtuvia maahantulorajoituksia on pyritty kiertämään väärentämällä suomalaisten työnantajien nimissä tehtyjä työsopimuksia.
– Todellinen tarkoitus saapua maahan oli luvaton työnteko, seksipalvelujen myyminen tai järjestäytynyt omaisuusrikollisuus, sisäministeriön julkaisussa todetaan.
Ilman oleskeluoikeutta maassa olevista valtaosa vuosien 2015–2016 turvapaikanhakijoita
Yleisesti laiton maahantulo ja maassa oleskelu on Suomessa edelleen vähäistä, kun määrää verrataan kaikkeen Suomeen suuntautuvaan muuttoliikkeeseen.
Pääasiassa Suomeen tullaan perheen, työn tai opiskelun vuoksi. Koronapandemian vuoksi liikkuminen on vähentynyt entisestään.
Vuonna 2019 Suomessa arvioitiin oleskelevan hieman yli 1 200 kolmannen maan eli EU:n ulkopuolisen maan kansalaista, joilla ei ole oleskeluoikeutta.
Arvioiden mukaan merkittävä osa ilman oleskeluoikeutta maassa olevista on vuosina 2015–2016 turvapaikanhakijoina maahan tulleita ihmisiä.
Poliisin arvion mukaan Suomessa oleskeli toissa vuonna noin 220–900 ihmistä, jotka olivat saaneet kielteisen turvapaikka- ja maastapoistamispäätöksen, mutta eivät olleet poistuneet maasta.
Kuntaliitto arvioi viime kesänä heidän määräkseen noin 700–1 100. Näiden ihmisten kuvataan olevan heikossa asemassa.
He voivat altistua ihmiskaupalle tai muulle hyväksikäytölle tai syrjäytyä ja ajautua tekemään rikoksia.
Turvapaikan hakeneiden työllistymisen helpottamista selvitetään
Osana hallitusohjelmaa sisäministeriö selvittää, miten kielteisen päätöksen saaneet, mutta työllistyneet turvapaikanhakijat voisivat saada nykyistä joustavammin oleskeluluvan työn perusteella.
Tällä hetkellä turvapaikanhakija saa tehdä ansiotyötä ilman erillistä lupaa hakemuksensa käsittelyn ajan joko kolmen tai kuuden kuukauden kuluttua siitä, kun on hakenut turvapaikkaa.
Jos hakijalle ei myönnetä kansainvälistä suojelua, hän voi kuitenkin jäädä Suomeen tekemään työtä, jos hänelle myönnetään sitä varten erillinen oleskelulupa.
Oleskeluluvan myöntäminen edellyttää, että hakijalla on voimassaoleva passi. Sellaista ei kaikilla turvapaikanhakijoilla ole. Sisäministeriön selvittelyssä oleva muutos koskisikin käytännössä matkustusasiakirjan hankkimisen helpottamista. Selvitys asiasta on vasta alkutekijöissään.
– Lainsäädännön muuttamista voitaisiin harkita tilanteessa, jossa kaikki muut oleskeluluvan perusteet, paitsi matkustusasiakirjaedellytys, täyttyvät, sisäministeriön ohjelmassa todetaan.
Käytännössä tämä tarkoittaisi muukalaispassin ja tilapäisen oleskeluluvan myöntämistä rajoitetuksi ajaksi, jotta henkilö voisi matkustaa hankkimaan matkustusasiakirjan oman maansa viranomaisilta.
Uudella säännöksellä halutaan ehkäistä ulkomaisen työvoiman hyväksikäyttöä
Ihmiskaupan uhrien auttamisjärjestelmään hakeutuvien määrät ovat olleet nousussa. Vuonna 2019 avunpyyntöjä tehtiin noin 300 ja viime vuonna lähes 400.
– On vaikea arvioida, johtuuko asiakasmäärien kasvu tietoisuuden lisääntymisestä vai tapausten määrän kasvusta, sisäministeriö toteaa.
Tavallisimmin ihmiskauppa ilmenee työntekijän hyväksikäyttönä tai seksuaalisena hyväksikäyttönä. Se voi olla myös pakkoavioliittoja tai kerjäämisessä taikka rikollisessa toiminnassa hyväksikäyttöä.
Ihmiskauppaan halutaan puuttua erilaisilla toimenpiteillä. Sisäministeriö on päättänyt osoittaa poliisille lisäresursseja ihmiskaupan vastaiseen työhön. Lisäksi työ- ja elinkeinoministeriön johdolla kokoontuva työryhmä etsii keinoja ulkomaisen työvoiman hyväksikäytön ehkäisemiseksi.
Työryhmän valmistelussa on ollut esillä, että hyväksikäytetyn ulkomaalaisen oikeusaseman turvaamiseksi ulkomaalaislakiin lisättäisiin erityissäännös.
Sen perusteella työperäisen hyväksikäytön uhrilla olisi oikeus jatkaa maassa oleskelua, työnhakua ja työntekoa saman tai muun ammattialan oleskeluluvan puitteissa.