Venäjän suurhyökkäyksen ensimmäinen tuhoisa vuosi numeroina

Hyökkäämällä Ukrainaan 24. helmikuuta 2022 Venäjän presidentti Vladimir Putin aloitti täysimittaisen sodan, jossa on kuollut kymmeniätuhansia ihmisiä, tuhoutunut kaupunkeja ja romahdutettu maan talous.

Vuosi sodan alkamisen jälkeen sodan kustannukset ovat kaikilla mittareilla valtavat.

Sotilaalliset menetykset

Helmikuun puolivälissä norjalaisarvioiden mukaan sodassa oli haavoittunut ja kuollut 180 000 venäläissotilasta ja 100 000 ukrainalaissotilasta. Muut länsilähteet ovat laskeneet kuolleiden ja haavoittuneiden määräksi 150  000 kummallakin puolella.

Vertailun vuoksi: Afganistanissa kymmenen vuoden aikana eli vuosina 1979–1989 taisteluissa kuoli noin 15  000 neuvostosotilasta.

Venäläisjoukoissa on paljon huonosti koulutettuja varusmiehiä. Osa venäläisistä on rekrytoitu vankiloista paisuttamaan palkkasotilasyhtiö Wagneria. Ukrainan ja sen liittolaisten mukaan vankeja lähetetään pakolla lähes mahdottomiin tehtäviin.

Hyökkäys on verottanut myös Ukrainaa, mikä näkyy loputtomina sinikeltaisten lippujen riveinä hautausmailla eri puolilla maata.

Siviiliuhrit

Kun Venäjän joukot saivat Mariupolin haltuunsa toukokuun lopulla kolmen kuukauden raskaiden pommitusten jälkeen, eteläinen satamakaupunki oli muuttunut kasaksi raunioita, joilla lojui ruumiita. Ukrainan mukaan ainakin 20  000 ukrainalaissiviiliä oli surmattu.

Länsilähteet sanovat, että yhteensä 30 000–40 000 siviiliä on kuollut Ukrainassa sodan vuoksi. YK arveli tammikuun lopulla kuolleiden ja haavoittuneiden siviilien määrän olevan 18 000 mutta sanoi, että todellinen lukema on todennäköisesti paljon korkeampi. YK on sanonut suurimman osan siviiliuhreista tulleen Venäjän pommituksissa.

Ukrainan viranomaisten mukaan ainakin 400 lasta on tapettu.

Pitkällä aikavälillä siviilejä uhkaavat myös maamiinat. Ukrainan mukaan lähes kolmasosa maan alueesta on miinoitettu. Ihmisoikeusjärjestö Human Rights Watch on syyttänyt Ukrainan joukkoja kiellettyjen jalkaväkimiinojen asettamisesta Izjumin alueelle itäisessä Ukrainassa.

Asiantuntijat ovat varoittaneet, että miinanraivaus voi viedä vuosikymmeniä.

Sotarikokset

Sodasta on levinnyt lukuisia kuvia, jotka ovat symboloineet sodan järkyttäviä vaikutuksia tavallisiin ukrainalaisiin. Kun AFP:n toimittajat menivät Kiovan liepeillä sijaitsevaan Butshaan huhtikuun 2. päivänä 2022, kaupungissa oli katu, jonka varrella lojui siviilien ruumiita siellä täällä.

Yksi oli kaatunut polkupyöränsä päälle, toisella oli edelleen ostoskassi kädessään. Yhden kädet oli sidottu selän taakse.

Päiviä myöhemmin verinen lelu löytyi Itä-Ukrainan Kramatorskin rautatieasemalta, jonne Venäjän ohjus iski, kun tuhannet siviilit odottivat junaa paetakseen väkivaltaisuuksia. Ainakin 57 siviiliä sai surmansa.

Maaliskuussa ihmiset ympäri maailman näkivät valokuvan, jossa viimeisillään raskaana olevaa naista evakuoitiin paareilla mariupolilaisesta sairaalasta pommituksen jälkeen. Kumpikaan ei selvinnyt hengissä.

Euroopan unionin oikeuskomissaari Didier Reynders sanoo, että sodan aikana on raportoitu noin 65 000 epäiltyä sotarikosta. YK:n tutkijat ovat syyttäneet Venäjää laajamittaisista sotarikoksista, kuten pommituksista, teloituksista, kidutuksista ja kammottavasta seksuaalisesta väkivallasta.

Juttu jatkuu videon jälkeen.

Lue myös: Kremlin sotapropagandassa Venäjän tappamat ovat elossa, liittolainen pettää Ukrainan ja Zelenskyi on huumeriippuvainen

Ukraina syyttää Venäjän pakolla lähettäneen yli 16 000 lasta Venäjälle tai Venäjän tukemien separatistien hallitsemille alueille.

Muutamat kansalaisjärjestöt ovat arvostelleet Ukrainaa venäläisten sotavankien oikeuksien rikkomisesta, tosin huomattavasti pienemmässä mittakaavassa.

Kansainvälinen rikostuomioistuin ICC aloitti viime vuonna tutkinnan sotarikoksista ja rikoksista ihmisyyttä vastaan. Se ei kuitenkaan voi asettaa kumpaakaan maata syytteeseen mahdollisista sotarikoksista, koska Venäjä ja Ukraina eivät ole Haagissa toimivan tuomioistuimen jäseniä.

Ukraina vaatii tuomioistuimen perustamista Venäjän hallinnon syyttämiseksi. Ukrainan mukaan tämä olisi nopeampi keino saada oikeutta ja helpompi tapa asettaa Venäjän johto vastuuseen.

1 500 kilometrin etulinja

Ukrainan asevoimien komentaja Valeri Zaluzhnyi sanoo, että niin kutsuttu aktiivinen etulinja kulkee pohjoisesta etelään noin 1 500 kilometrin matkalla. Yksi kiivaimmista taistelupesäkkeistä on Bahmutin kaupunki, jota monet Ukrainan sotilaat kutsuvat helvetiksi maan päällä. Siellä Venäjän sotilaat ja Wagnerin palkkasotilaat ovat tasaisesti edenneet viime viikkoina.

Muutama tuhat siviiliä asuu kaupungissa edelleen. He piilottelevat kellareissaan ilman juoksevaa vettä ja sähköä ja ottavat suuren riskin aina lähtiessään ulos haukkamaan happea ja etsimään ruokaa, vettä ja polttoainetta.

Yhdysvaltalaisen Institute for the Study of War -tutkimuslaitoksen mukaan Venäjän joukot miehittävät lähes viidesosaa Ukrainasta. Zaluzhnyin mukaan Ukrainan joukot ovat onnistuneet valloittamaan takaisin noin 40 prosenttia hyökkäyssodan alkamisen jälkeen miehitetyistä alueista.

Juttu jatkuu videon jälkeen.

Kolhittu talous

Taistelut ovat keskittyneet Ukrainan itäosiin sen jälkeen kun Venäjän joukot vetäytyivät maan pohjoisosista pääkaupunki Kiovan valloituksen epäonnistuttua. Taistelualueilla kodit, yritykset ja tehtaat ovat tuhoutuneet.

Koko maassa Venäjä on viime kuukausien aikana toistuvasti kohdistanut iskuja Ukrainan energiainfrastruktuuriin, mikä on aiheuttanut sähkökatkoja ja jättänyt miljoonat vaille sähköä keskelle talvea.

Maailmanpankki arvioi lokakuussa, että Ukrainan talous supistuu vuoden 2022 aikana yli kolmanneksella.

Taloustieteeseen keskittynyt kiovalaisyliopisto KSE arvioi tammikuussa, että sodan tuhoaman infran korjaaminen maksaisi yli 128 miljardia euroa. Viljan ja auringonkukkaöljyn viennistä tunnetun Ukrainan maataloussektorin kerrottiin marraskuussa kärsineen sodan vuoksi yli 31 miljardin euron menetykset

Lue myös: Tutkija: Venäjä pitää Suomea yhä imperiuminsa osana – ”Siemenet kylvetty isoon konfliktiin”

YK:n mukaan noin 3 000 koulua ja noin 240 kulttuurikohdetta on kärsinyt taisteluista.

Maailmanpankin varapääjohtaja Anna Bjerde arvioi joulukuussa itävaltalaisen Die Presse -lehden haastattelussa Ukrainan jälleenrakennuksen kustannusten nousevan 500–600 miljardiin.

Miljoonia pakolaisia

YK:n pakolaisjärjestön mukaan yli kahdeksan miljoonaa ukrainalaista on paennut Ukrainasta sodan alettua. Pakolaiskriisi on Euroopan mittavin sitten toisen maailmansodan.

Suurin osa, yli 1,5 miljoonaa ihmistä, majailee naapurimaassa Puolassa.

Yli viisi miljoonaa ihmistä elää maan sisäisinä pakolaisina.

Venäjän hallinnon mukaan viisi miljoonaa ukrainalaista on hakenut turvaa Venäjältä. Ukraina sanoo, että kyse on Venäjän tekemistä pakkoevakuoinneista.

Länsimainen sotilasapu

Hyökkäyksen aikaan Ukrainan asevoimilla oli lähinnä vanhentunutta, neuvostoaikaista sotakalustoa. Ukraina on toistuvasti pyytänyt länsimaisilta liittolaisiltaan nykyaikaisia aseita aina ilmapuolustusjärjestelmistä raskaisiin panssarivaunuihin.

Aluksi länsimaat olivat vastahakoisia ottamaan merkittävää roolia välttääkseen suorat kiistat lännen ja ydinasevaltio Venäjän välillä, mutta hiljalleen ne ovat suostuneet moniin Ukrainan pyyntöihin. Ukrainan presidentin Volodymyr Zelenskyin toive saada F-16-hävittäjiä on kuitenkin toistaiseksi jäänyt toteutumatta.

Esimerkiksi Yhdysvallat on toimittanut Himars-raketinheitinjärjestelmiä, jotka ovat huomattavasti parempia kuin Venäjän käytössä oleva kalusto. Asiantuntijoiden mukaan järjestelmät auttoivat tilanteen kääntämisessä Ukrainan eduksi sekä Harkovassa että Hersonissa viime syksynä.

Saksalaisen taloustutkimusinstituutti IfW:n mukaan Ukrainan liittolaiset olivat marraskuuhun mennessä luvanneet yli 37 miljardin euron edestä sotilasapua. Summassa eivät ole mukana esimerkiksi alkuvuodesta Yhdysvaltojen, Kanadan ja monien Euroopan maiden lupaamat taistelupanssarivaunut.

Lue myös: Ex-suurlähettiläs BBC:lle: tässä tilanteessa Putin myöntäisi tappionsa Ukrainassa