Suwalkin käytävä on alle 100 kilometriä pitkä pätkä Eurooppaa, johon mahtuu keskimääräistä selvästi enemmän sotilaallisia ja poliittisia jännitteitä.
Käytävän maaperä on osa sekä Natoa että Euroopan unionia, mutta siinä samalla se on lyhin maareitti Venäjän kämmenellä olevan Valko-Venäjän ja Venäjään kuuluvan Kaliningradin välillä.
Puolan ja Liettuan rajalla kiemurtelevaa Suwalkin käytävää pidetään Nato-Euroopan arkana paikkana, kirjoittaa CNN.
Laajalti uskotaan, että jos Euroopassa syttyisi suursota, pyrkisi Venäjä valloittamaan mahdollisimman nopeasti Suwalkin käytävän.
Jos Venäjä onnistuisi työntämään joukkonsa sen läpi, katkeaisi Viron, Latvian ja Liettuan maayhteys muuhun Nato-Eurooppaan.
Ennen Madridin huippukokousta Nato ilmoitti lisäävänsä Itä-Euroopassa olevien sotilaiden määrää. Liettuan varapuolustusministeri Margiris Abukevicius sanoo Suwalkin käytävän roolin olevan nyt selvästi aiempaa näkyvämpi.
– Nykyisessä tilanteessa me ymmärrämme haavoittuvuutemme paljon selvemmin, hän totesi CNN:lle.
– Uskon, että Nato ymmärtää sen ja tekee ratkaisuja, Abukevicius jatkoi.
Juttu jatkuu kuvan jälkeen.
Suwalkin käytävä on lyhin maareitti Valko-Venäjältä Kaliningradiin.
Lue myös: Venäjä ja Ukraina: Venäläisjoukot ovat vetäytyneet Käärmesaarelta
Venäjä saisi vallata Baltian maat
Viikko takaperin Viron pääministeri Kaja Kallas kritisoi puolustusliitto Naton nykyistä suunnitelmaa Baltian maiden puolustamiseksi Venäjän hyökkäyksen varalta.
Financial Timesin haastattelussa Kallas sanoi, että Naton sotasuunnitelmassa Venäjä saisi vallata Baltian maat. Noin puolen vuoden kuluttua Nato vapauttaisi maat osana vastahyökkäystä.
Naton virkamies kommentoi FT:lle, että puolustusliitolla on suunnitelma kaikkien liittolaisten puolustamiseksi.
– Emme koskaan kerro operatiivisia yksityiskohtia. Teemme nykyistä enemmän varmistaaksemme, että voimme puolustaa jokaista tuumaa liittolaisten alueesta, kaikkina aikoina ja kaikkia uhkia vastaan, virkamies sanoi FT:lle viikko sitten julkaistussa jutussa.
Nato ilmoitti tällä viikolla liki kahdeksankertaistavansa nopean toiminnan joukkojensa määrän 40 000:sta 300 000:een.
Lue myös: Putin kiistää Venäjän olleen Ukrainan Krementshukin ostoskeskusiskun takana – "Kukaan meidän keskuudestamme ei ammu noin vain, umpimähkäisesti"
"Kuinka Venäjään voisi luottaa?"
Liettuassa puolestaan ei ole unohdettu Neuvostoliiton valtakautta. Yli 12 000 liettualaista on liittynyt vapaaehtoisesti miliisiin, joka kulkee nimellä Kiväärimiehet.
Vapaaehtoisten määrä on kasvanut vauhdilla sen jälkeen, kun Venäjä hyökkäsi Ukrainaan.
Lue myös: Presidentti Niinistö: Venäjä koetaan uhkana, koska se käyttäytyy uhkaavasti
Siinä missä sodan alussa uusia vapaaehtoisia oli 10–12 per kuukausi, niin tällä hetkellä Kiväärimiehet vetävät kuukausittain puoleensa yli 100 uutta jäsentä.
Yksi vapaaehtoisista on 59-vuotias Vytas Grudzinskas.
– Kuinka Venäjään voisi luottaa? Totta kai pelkään. Kuinka olisi mahdollista olla pelkäämättä? Perheeni on täällä. Rakensin tämän talon omilla käsilläni, Grudzinskas totesi CNN:lle.