Venäläisen raakaöljyn kysyntä syöksyy EU:ssa, hintakäyrä jyrkästi alaspäin – "Potentiaalisia ostajia on aika vähän"

Hintaero Pohjanmeren Brent-laadun ja Venäjän viitelaadun Uralsin välillä on revähtänyt Ukrainan sodan aikana suuremmaksi kuin koskaan.

Maanantaina Brentin hinta liikkui Nesteen mukaan noin 102 dollarissa tynnyriltä ja Uralsin noin 67 dollarissa tynnyriltä.

Hieman ennen sotaa hintaero oli tavallisesti 1–2 dollaria. Hinnat ovat viiden päivän liukuvia keskiarvoja.

Suomen Pankin vanhempi neuvonantaja Laura Solanko arvioi, että venäläisen öljyn kysyntä muun muassa öljymarkkinoiden keskuksessa Hollannin Rotterdamissa lienee enää vähäistä.

– Sitähän se juuri kuvaa, että hintaero on noin tolkuttoman iso. Potentiaalisia ostajia on mitä ilmeisimmin aika vähän, Solanko sanoo.

Moni eurooppalainen ja kansainvälinen öljy-yhtiö Neste mukaan lukien on ilmoittanut, etteivät ne osta enää venäläistä öljyä Rotterdamin spot-markkinoilta. Neste kertoi viime viikolla korvanneensa noin 85 prosenttia Venäjältä ostamastaan raakaöljystä muilla raakaöljylaaduilla.

Jäljellä olevat hankintasopimukset päättyvät raakaöljyn osalta heinäkuussa. Ennen sotaa kaksi kolmasosaa Nesteen hankkimasta raakaöljystä tuli Venäjältä.

Solanko kertoo, että noin puolet Venäjän viemästä öljystä on aiemmin päätynyt EU-maihin. Hänen mukaansa Venäjä on nyt laivannut raakaöljyä muun muassa Intiaan viennin tyrehtyessä Eurooppaan.

– Suurimmat potentiaaliset asiakkaat ovat Aasiassa, Solanko sanoo.

Lue myös: Itävallan liittokansleri tapasi Putinin – vierailu ei ollut "ystävällinen"

Öljy merkittävämpi tuote Venäjälle kuin kaasu

Vaikka Uralsin hinta on romahtanut verrattuna muihin viitelaatuihin, se on edelleen suhteellisen korkea verrattuna aiempiin vuosiin. Yhtä alhaalla kuin nyt hinta ei kuitenkaan ole ollut viime elokuun jälkeen, ja hintakäyrä kulkee jyrkästi alaspäin.

Solanko arvioi, että raakaöljyn tuotantokustannukset Venäjällä ovat noin 25 dollaria tynnyriltä. Voittoa Venäjä tekee näin hintojen laskusta huolimatta, jos se saa öljynsä jonnekin myytyä.

Raakaöljy on Venäjälle paljon merkittävämpi vientituote kuin maakaasu, jota on EU:ssa paljon hankalampaa korvata kuin venäläistä raakaöljyä.

– Viime vuosina raakaöljyn ja öljytuotteiden osuus on ollut keskimäärin noin 40 prosenttia vientituloista ja maakaasun noin 10 prosenttia, Solanko kertoo.

Venäjä vei viime vuoden viimeisellä neljänneksellä raakaöljyä ja öljytuotteita sekä putkikaasua ja nesteytettyä maakaasua yhteensä 76 miljardin dollarin edestä. EU:n osuus oli 38 miljardia dollaria.

Päivässä kokonaisviennin arvo oli Solangon mukaan noin 850 miljoonaa dollaria.Tammi- ja helmikuussa Venäjän vientitulot todennäköisesti kasvoivat, koska energian hinnat nousivat.

Maaliskuun tilastoja ei ole julkaistu, mutta Solanko arvioi, että suuria heilahduksia ei ole tapahtunut. Maaliskuussa Uralsin keskimääräinen vientihinta oli edelleen korkeampi kuin se oli viime vuonna keskimäärin.Uralsin jyrkin sukellus alkoi vasta 25. maaliskuuta 92 dollarin tasolta.

Saksaan tulee vaikeasti korvattavaa putkiöljyä

Venäläisen öljyn korvaaminen ei näytä olevan useimmissa EU-maissa mikään vaikea tehtävä nopeallakaan aikataululla, koska öljyä on saatavissa lukuisilta muilta markkinoilta.

Poikkeus on kuitenkin Saksa. Monet saksalaiset jalostamot käyttävät Venäjältä putkea pitkin tulevaa öljyä. Sisämaassa sijaitseville jalostamoille ei voi tuoda raakaöljyä meriteitse ilman, että joudutaan hankaliin ja kalliisiin maantiekuljetuksiin.

Uutistoimisto AFP:n mukaan venäläisillä öljy-yhtiöillä on lisäksi osuuksia saksalaisista jalostamoista. Venäjän valtion kontrolloima Rosneft on enemmistöomistajana muun muassa PCK-yhtiössä, jolla on jalostamo Schwedtin kaupungissa lähellä Puolan rajaa.

AFP kertoo, että PCK toimittaa 90 prosenttia Berliinissä ja ympäröivillä alueilla kulutetuista öljytuotteista.Saksan hallitus on ilmoittanut, että venäläisestä öljystä pyritään eroon vuoden loppuun mennessä.

Lue myös: Zelenskyi: Venäjä saattaa suunnitella kemiallisten aseiden käyttämistä