Presidentit uskovat itseensä.
On helppo sanoa, mitä Venäjä haluaa, jos Vladimir Putin ja Donald Trump tapaavat. Se, mitä Trump haluaa, on vaikeampi arvioitava.
Näin sanoo Helsingin yliopiston Aleksanteri-instituutin Venäjän politiikan professori Vladimir Gelman.
Sille on Gelmanin mukaan selvä syy, miksi sekä Putin että Trump vaikuttavat olevan kiinnostuneita tapaamaan nimenomaan kasvostusten.
– Trump suosii henkilökohtaisia keskusteluita ennemmin kuin institutionaalisia neuvotteluita. Hän pitää kasvotusten käytäviä neuvotteluita vahvuutenaan ja suhtautuu kielteisesti byrokraattiseen päätöksentekoprosessiin, Gelman sanoo.
– Putin ajattelee samalla tavalla. Sekä hän että Trump uskovat henkilökohtaisiin kykyihinsä neuvotteluissa, hän jatkaa.
Trumpin mukaan hänen ja Putinin välistä tapaamista järjestetään jo. Venäjä puolestaan viestitti, että tapaamista edistetään, jos sekä Moskovassa että Washingtonissa näin halutaan.
Kuka hyötyy?
Viime vuoden lopulla Putin sanoi, ettei ole keskustellut Trumpin kanssa yli neljään vuoteen.
Marraskuussa Washington Post väitti Trumpin ja Putinin keskustelleen puhelimitse. Kreml on kiistänyt puhelun.
Gelmanin mukaan on mahdotonta sanoa, kuka mahdollisesta Putinin ja Trumpin tapaamisesta hyötyy.
Kyse ei ole pelistä, jossa on selkeä voittaja ja häviäjä, Gelman sanoo. Yhtä lailla vaikeaa on arvioida, milloin Putin ja Trump mahdollisesti tapaisivat.
Se sen sijaan vaikuttaa selvältä, että Venäjälle kyse olisi Ukraina-neuvotteluista.
Venäjän vaatimukset ovat lähes samat kuin ne olivat vuonna 2022, vaikka tuolloin aloitettu suurhyökkäys ei ole tavoitteitaan saavuttanutkaan, Gelman toteaa.
– Kreml haluaa Ukrainan olevan suorasti tai epäsuorasti Moskovan vallan alla. Venäjä haluaa veto-oikeuden Ukrainan sisä- ja ulkopolitiikkaan, Gelman sanoo.
– Vaikea sanoa, miten Trump tähän suhtautuu, Gelman lisää.
Lue myös: Venäjälle kylmä suihku: Tämä voi olla seuraava "testi" Itämerellä
Trump ja Putin tapasivat Helsingissä kesällä 2018.
Trumpin kommentit kuohuttaneet
Putinin ja Trumpin välien on tulkittu olevan suhteellisen hyvät, vaikka Venäjän ja Yhdysvaltojen suhteet ovat huonoimmat sitten kylmän sodan.
Trump on kohauttanut useaan kertaan luonnehtimalla Putinia positiiviseen sävyyn. Elokuussa Trump onnitteli Putinia "loistavasta sopimuksesta" lännen ja Venäjän vaihdettua vankeja.
Trump aiheutti vuonna 2018 "shokin" yhdysvaltalaisille tiedustelupalveluille sanomalla Helsingissä, ettei usko niiden väitteitä siitä, että Venäjä olisi sotkeentunut Yhdysvaltojen vuoden 2016 presidentinvaaleihin.
Venäjän arvioidaan tehneen laajamittaista vaalivaikuttamista myös edellisissä Yhdysvaltojen vaaleissa. Kremlin sanotaan tukeneen Trumpia, koska se uskoi hänen suhtautuvan demokraattipuolueen ehdokasta kielteisemmin Ukrainan tukemiseen.
Venäläisviranomaiset eivät ole kuitenkaan julkisuudessa suhtautuneet Trumpin uudelleenvalintaan erityisen innostuneesti. Hänen ulkopoliittinen arvaamattomuutensa kun ei välttämättä ole Venäjänkään etu.
Toinen ongelma Venäjän kannalta on, ettei sillä oikein ole mitään tarjottavaa Yhdysvalloille, arvioi Ulkopoliittisen instituutin vanhempi tutkija Jussi Lassila marraskuussa.
Lue myös: "Se on Venäjän heikkous" – Putinilla on yksi iso ongelma Trumpin kanssa
Rauha?
Trump on luvannut nopean rauhan Ukrainaan, joskaan konkreettisia askelmerkkejä aseiden hiljentämiselle hän ei ole julkisesti esittänyt.
Trumpin suhteen on syytä muistaa, että hänen sanojen ja tekojensa välillä on toisinaan hyvin suuri ero, Gelman sanoo.
Huhtikuussa 2024 sisäpiiriläiset kertoivat yhdysvaltalaislehti Washington Postille Trumpin väitetystä rauhansuunnitelmasta, jossa Ukraina pakotettaisiin luopumaan Krimin niemimaasta ja Donbassin alueesta.
Kyseistä rauhansuunnitelmaa kuvailtiin muun muassa "kauheaksi".
Ukraina vaati pitkään Venäjän joukkojen vetäytymistä kaikilta sen miehittämiltä alueilta, mutta viime kuukausina maan viranomaiset presidentti Volodymyr Zelenskyitä myöten ovat todenneet, että alueluovutuksia on pakko tehdä.
Ukrainan presidentti Zelenskyi on myöntänyt, ettei Ukraina selviä sodasta ilman aluemenetyksiä.
Venäjä on yhtä aikaa viestittänyt sekä olevansa valmis neuvotteluihin että todennut, ettei sillä ole mitään kiinnostusta vain väliaikaisen ratkaisun tuottavaan tulitaukoon.
Asiantuntijat ovat arvioineet tämän käytännössä tarkoittavan sitä, ettei Venäjä ole kovinkaan kiinnostunut neuvottelupöytään astumisesta, jollei sen vaatimuksiin suostuta.
Kremlin innottomuuden on arveltu johtuvan pitkälti siitä, että rintama Ukrainassa liikkuu hitaasti mutta varmasti Venäjälle mieluisaan suuntaan.
Joulukuussa Venäjän uutisoitiin laatineen suunnitelman Ukrainan jakamiseksi kolmeen osaan, kertoivat ukrainalaismediat UNN ja Interfax-Ukraine lähteisiinsä vedoten.
Suunnitelma on osa Venäjän puolustusministeriön tekemää ennustetta, joka pyrkii arvioimaan sotilaallis-poliittista kehitystä vuoteen 2045 saakka.
Venäjän suunnitelman ydin on, että nykymuotoinen Ukraina lakkaa olemasta.