Eduskunta valmistelee Suomen Nato-päätöstä huolellisesti, mutta viivyttelemättä. Ja osin salaisesti. Se ei silti tarkoita sitä, että päättäjiltä pimitettäisiin tietoa, kirjoittaa politiikan toimittaja Vesa Kallionpää kommentissaan.
Eduskunnan Nato-päätökseen valmistautuminen jatkuu muun muassa puolustus- ja ulkoasiainvaliokunnissa ainakin ensi viikon loppuun asti. Kokouksia ja asiantuntijakuulemisia on lähes päivittäin.
Usein esityslistassa on kohta jossa todetaan: "Päätetään perustuslain 50 §:n 3 momentin nojalla, että asian käsittelyyn osallistuvien valiokunnan jäsenten on noudatettava vaiteliaisuutta kuulemisen suhteen."
Tässä tapauksessa vaiteliaisuus tarkoittaa, että tieto on salaista. Kansanedustajat eivät voi kertoa siitä ulkopuolisille, eikä salattua tietoa voi sellaisenaan kirjata valiokuntien lausuntoihin tai ulkoasianvaliokunnan lopulliseen mietintöön.
Onko tietojen salaaminen joku juoni?
Tietojen salaaminen saattaa antaa aiheen epäillä, että koko Nato-päätöstä pyritään valmistelemaan salassa ja ohi demokraattisen päätöksenteon.
Salaaminen ei kuitenkaan tarkoita sitä, että päättäjiltä pimitettäisiin tietoa. Pikemminkin päinvastoin.
Juuri se, että poliittisille päättäjille jaetaan tietoa, jota ei esimerkiksi turvallisuussyistä voi kertoa julkisuuteen, antaa päättäjille mahdollisuuden harkittuun päätöksentekoon.
Valiokuntien julkisiin lausuntoihin ja ulkoasianvaliokunnan mietintöön salaisia asioita ei voi suoraan kirjata, mutta niistä tehtäviä johtopäätöksiä voi toki muuten perustella. Tärkeintä tietenkin on, että poliittisilla päättäjillä on päätöksiä tehdessään ollut käytettävissään kaikki oleellinen tieto.
Ovatko tiedot oikeasti salaisia?
Salaisen tiedon raja on tietysti joskus häilyvä. Jollekin ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa aktiivisesti seuraavalle kansanedustajille monet asiat voivat olla tuttuja.
Toisaalta monille muille jopa perusfaktat saattavat tulla suurena yllätyksenä. Jotkut kansanedustajat kuvailevat valiokuntien saamia tietoja järisyttäviksi, osa sanoo olleensa niistä jyvällä jo aiemmin.
Oikeiden sotasalaisuuksien lisäksi arkaluontoisia ovat eri huippuasiantuntijoiden analyysit. Valiokunnissa on kuultu valtiojohtoa, tutkijoita, sotilaita, virkamiehiä ja diplomaatteja.
Salaisten tietojen käsittely näkyy myös kokouskäytännöissä. Kännykät, tietokoneet ja muut tietotekniset laitteet kerätään pois. Osa kokouksista pidetään erityisissä suojatiloissa, jotka on suojattu elektroniselta tiedustelulta.
Suomen Nato-hakemuksesta päätetään pian
Nyt käsiteltävä selonteko ei vielä suoraan ota kantaa Suomen Nato-jäsenyyteen. Siinä kartoitetaan turvallisuuspoliittisen ympäristön muutoksia ja eri vaihtoehtoja Suomen turvallisuuden ja puolustuksen parantamiseksi pitkälle tulevaisuuteen.
Käytännössä tämä valmistelutyö luo kuitenkin pohjan eduskunnan lopulliselle Nato-päätökselle. Se tehdään keskustelun jälkeen todennäköisesti 16.5. tai 17.5.
Eduskunnan päätös tehdään Tasavallan presidentin ja hallituksen ulko- ja turvallisuuspoliittisen valiokunnan esityksestä. Sitä tuskin tehdään ennen kuin päähallituspuolue SDP vahvistaa Nato-kantansa lauantaina 14.5. Hyvä arvaus voisi olla, että presidentin ja hallituksen esitys annetaan sunnuntaina 15.5.
Päivämäärät sinänsä eivät ole tärkeitä, vaan päätöksen sisältö. Eikä se enää ole mikään salaisuus.